Setien hallitus mokaa suurimman haasteensa
Suomalaisia on synnyttävä, tai tulevaisuudessa heitä ei ole.7.12.201601:00
Suomen ennätysalhainen syntyvyys tuntuu olevan asia, johon kellään Suomen avainpoliitikoista ei ole mitään sanottavaa. Kun hakukoneeseen syöttää sanat Sipilä ja syntyvyys, ei esiin tule yhtään pääministerin kannanottoa aiheeseen.
Toimituksemme vieraillessa eräässä eläkevakuutusyhtiössä taloustieteilijätkin myönsivät, että alhainen syntyvyys on kilpailukykysopimusta suurempi huolenaihe. Kysymykseen siitä, mitä asialle pitäisi tehdä, vakuutusyhtiön johdon arvio oli: "Ei kai sille mitään voi."
Pakko on voida. Jos Suomen valtiolla on oltava yksi tavoite, se on, että maa on olemassa tulevaisuudessakin.
Suomalaisia on synnyttävä, tai tulevaisuudessa heitä ei ole. Talouskasvun parantaminen ja digiloikka eivät olemattomia suomalaisia auta, vaan ministereiden ja presidentin on pystyttävä tarjoamaan kansalaisille ytimekästä arvojohtajuutta juuri nyt.
Mikä siis mättää, kun suomalaiset eivät halua hankkia lapsia? Keski-ikäinen mies ei ehkä ole näitä keskusteluja tottunut käymään. Perhesuunnittelu koetaan hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi.
Dialogin onkin oltava sävyltään avointa, optimistista ja kunnioittavaa. On äärimmäisen tärkeää kysyä nuorilta suomalaisilta, miksi lapsiperheitä ei perusteta entiseen tahtiin ja miksei lapsia synny jo olemassa oleviin perheisiin enemmän.
Usein asiaa kysytään kuitenkin vain naisilta. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (12.11.2016) kerrottiin, että "fiksut naiset eivät halua lapsia". Erityisesti koulutetut naiset tulevat jutun mukaan yhä useammin siihen lopputulokseen, että lapsi ei tuo onnea.
Entä miehet? Minkälainen rooli lastensaannilla on heidän onnellisuudelleen?
Itse olen ainakin koulutettu, jos en fiksu. Henkilökohtaisesti lasteni saaminen on tuonut minulle onnea kukkuramitoin. Suurin syy omaan tyytyväisyyteeni on, etten ole joutunut äitinäkään luopumaan itsestäni.
Tässä tapauksessa kaiken takana on mies: voin luottaa kumppanini lastenhoitokykyihin vähintään yhtä paljon kuin omiini. Koko lapsiprojekti on ollut tarkkaan suunniteltu yhteisyritys, johon on saatu mittavaa taustatukea myös upeilta sukulaisilta ja ystäviltä.
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon (STT 27.7.2016) mukaan syntyvyys ja tasa-arvo kulkevatkin käsi kädessä. Tästä kertoo myös se, että Ruotsissa syntyvyys on pysynyt tasaisena samaan aikaan, kun se on Suomessa laskenut. Esimerkiksi lastenhoito ei ole siellä samaan tapaan sukupuolittunut kysymys kuin Suomessa.
"Ruotsissa ei kysyttäisi, onko naisten helppo yhdistää työ ja perhe. Siellä kysytään, onko miesten ja naisten helppo yhdistää työ ja perhe", Hiilamo kuvailee.
Hiilamon mukaan Suomessa on nurinkurisesti ajateltu, että vanhoillinen perhepolitiikka tukee korkeaa syntyvyyttä. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun. Yhden elättäjän malliin ei ole paluuta.
Syntyvyyden syöksyminen kertoo syvästä pessimismistä ja lamaantumisesta, joka ei ratkea pelkkiä talouslukuja rukkaamalla. Suomalaisten osallisuutta on lisättävä: naisten on päästävä tasa-arvoisina työmarkkinoille, miesten vanhempina perheisiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
