Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Sotarikollisia naapurissa

    Kaikki tekevät virheitä. Suomalaisten pahin virhe tapahtui tuhansia vuosia sitten, kun esi-isämme päättivät asuttaa tämän kylmän ja geopoliittisesti vaikean niemen.

    Olisivat suunnanneet keskiseen Eurooppaan. Tai edes Ruotsiin.

    Vaan ei, täällä ollaan ja yritetään pärjätä. Siihen kuuluu idän karhun rauhallisena pitäminen. Se ei ole ollut missään historian vaiheessa helppoa tai ongelmatonta. Kokoero on liian suuri ja kansanluonne erilainen.

    Venäläiset ovat kahden kesken sydämellisiä ihmisiä, mutta kansana maa muuttuu mahdottomaksi. Pakettiin on aina kuulunut arvaamattomasti käyttäytyvä ja kansainvälistä oikeutta halveksiva itsevaltias.

    Suomessa idän suurvallan oikkuja on myötäilty pakon edessä. Takavuosina osa kommunisteista taisi oikeasti uskoa, että asiat olivat rajan takana paremmin kuin meillä.

    Sittemmin he ovat viher­pesseet aatettaan, mutta Venäjän peesaaminen on pysynyt. Venäjä on vasem­miston mieleen, koska se nähdään edelleen Yhdysvaltain vastavoimana. Ja kaikki mikä lännestä tulee, on pahaa. Siksi kaikki mitä Venäjä tekee, on vastaavasti hyvää ja oikeutettua.

    Venäjän presidentti Vladimir Putin esikuntineen osaa käyttää lännen hajanaisuutta hyväkseen. Hän on huomannut voivansa tehdä mitä tahansa lähes ilman seurauksia.

    Krimin liittäminen Venäjään ja Ukrainan itäosien erottaminen emämaasta kävi kuin leikki. Siitä seuranneet pakotteet tietenkin harmittavat, mutta Venäjän kansa on pysynyt johdon takana.

    Hankkeeseen liittyneistä sotarikoksista eniten huomiota sai Malesialaisen matkustaja­koneen alasampuminen. Tuore selvitys osoittaa, että ohjuspatteri rahdattiin paikalle Venäjältä ja syyllisetkin suunnilleen tiedetään.

    Harva uskoo ohjuksen laukaisseen joukkion joutuvan teostaan vastuuseen. Eikä kukaan uskalla sanoa ääneen, että pitäisikö sotarikokseen johtanutta komentoketjua alkaa käydä ylöspäin.

    Sama meno Syyriassa, missä Venäjän sotakoneet taistelevat maan sotarikolliseksi todetun presidentin puolella. Venäläiset ovat surutta pommit­taneet piiritetyn Aleppon siviili­kohteita, sairaaloita ja avustussaattueita.

    Käynnissä on kansanmurha ja siviileihin kohdistuneet sotarikokset ovat kaikkien nähtävillä.

    Länsimailla on Syyriassa vain huonoja vaihtoehtoja, joten he antavat Venäjän pelata pelinsä loppuun. Suomen hallitus on oma lukunsa, sen selviytymisstrategiana on olla ärsyttämättä Venäjää missään tilanteessa.

    Oudointa tässä on erilaisten kansalais- ja rauhanjärjestöjen lähes täydellinen hiljaisuus. Missään ei ole näkynyt marsseja Aleppon asukkaiden puolesta. Yhtään mielenosoittajaa ei ole kerääntynyt Venäjän suurlähetystön edustalle vaatimaan sotatoimien pysäyttämistä ja sotarikollisten saattamista vastuuseen.

    Vaan annas olla, jos esimerkiksi Yhdysvaltain tukeman Israelin hävittäjät kävisivät pistämässä jonkun gazalaisen terroristikeskuksen matalaksi.

    Venäjä lienee saanut tavoittelemansa. Se on noussut kansainväliseksi häiriköksi, jonka ei katsota olevan vastuussa teoistaan ja jota kukaan ei halua tai pysty pistämään kuriin.