Kolumnit

Syntyykö kartellikäräjillä sopu?

Juha Kaihlanen
Kolumnit 07.06.2017

Juha Kaihlanen: Ainoat, jotka tietävät varmasti voittavansa, ovat asianajotoimistot.

Metsäyhtiöiltä vaadittujen kartellikorvausten ensimmäisten oikeudenkäyntien sarja on loppusuoralla. Helsingin käräjäoikeudessa saadaan piakkoin päätökseen Suuri Savotta -kanneryhmän pääkäsittely. Sen jälkeen käräjäoikeuden ratkaisua joudutaan odottamaan vielä kuukausia.

Suuressa Savotassa on jäljellä 476 metsänomistajaa, jotka vaativat noin 11 miljoonan euron vahingonkorvauksia Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n muodostaman kartellin aiheuttamista puunmyyntitulojen menetyksistä.

Ennen Suurta Savottaa Helsingin käräjäoikeudessa on käsitelty Metsähallituksen ja kuntien metsäyhtiöille esittämät korvausvaatimukset.

Vuosi sitten ennen juhannusta käräjäoikeus hylkäsi Metsähallituksen 160 miljoonan euron kanteet ja määräsi Metsähallituksen maksamaan metsäyhtiöiden yhteensä noin 8,5 miljoonan euron oikeudenkäyntikulut.

Metsähallitus ei tyytynyt päätökseen, vaan hakee oikeutta nyt Helsingin hovioikeudesta, joka aloittaa asian käsittelyn lokakuun lopulla.

Sitä ennen alkusyksystä odotetaan käräjäoikeudelta päätöstä 32 kunnan yhteensä noin kuuden miljoonan euron korvausvaatimuksista metsäyhtiöille.

Puukartellin vahingonkorvauksista on väännetty oikeudessa jo yli kolme vuotta – keväästä 2014 asti. Ensimmäisenä käräjäoikeus otti kantaa Suuren Savotan kanteiden vanhenemiseen. Sen jälkeen vanhenemisesta linjasi hovioikeus ja viimein korkein oikeus. Oikeusasteet päätyivät toisistaan poikkeaviin ratkaisuihin.

Kuinka monta vuotta käräjiä vielä istutaan, ei kukaan tiedä. Yleinen arvaus on, että valtion omistamalla Metsähallituksella on paineita viedä vaatimuksensa päätyyn asti eli yrittää saada kiista tarvittaessa korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.

Kuntien ja Suuren Savotan yksityismetsänomistajien kohdalla jatkosuunnitelmiin luonnollisesti vaikuttaa käräjäoikeuden tulevien tuomioiden sisältö.

Suuren Savotan yksityismetsäomistajat joutuvat myös pohtimaan kasvavien oikeuskulujen riskiä verrattuna siihen, mitä parhaassa tapauksessa korvauksia ylemmissä oikeusasteissa olisi mahdollista saada.

Oikeudenkäyntikuluihin Suuren Savotan, alun perin noin 1 700 metsänomistajaa ovat sijoittaneet jo 8-9 miljoonaa euroa.

Suomessa on käyty puukartellin lisäksi jo vuosia toista oikeudenkäyntiä kartellikorvauksista. Kunnat ja valtio ovat hakeneet asfalttikartellista tuomituilta yhtiöiltä vahingonkorvauksia ylihinnoitelluista urakoista.

Helsingin hovioikeus tuomitsi asfalttikartelliyhtiöt maksamaan korvauksia 34 miljoonaa euroa. Kiistan osapuolet ovat lähettäneet yhteensä 22 valituslupahakemusta korkeimpaan oikeuteen. Osa korvauskiistoista on kuitenkin sovittu.

Sopuratkaisu voisi olla myös monelle metsänomistajalle nyt edullisin ratkaisu. Samoin metsäyhtiöiden julkikuvan kiillotukseen sovinto saattaisi olla halpa investointi.   

Asfalttikartellissa ja puukartellissa näyttää kuitenkin olevan niin paljon erilaisia piirteitä, että ainakaan vielä ei sovinnosta ole mitään merkkejä.

Ainoat, jotka tietävät varmasti voittavansa, ovat asianajotoimistot. Niiden laskujen lopulliset maksajat päättää viimeistään korkein oikeus.

Aiheeseen liittyvät artikkelit