Lukijalta

Avohakkuut parantavat metsän maapohjaa

Lukijalta 13.12.2017

Avohakkuiden ansiosta kymmeniä metsähehtaareja muuttui lehto­maisiksi kankaiksi.

Vuonna 1994 ostimme 50 hehtaaria metsää. Katselin nyt silloisia kuviotietoja: tuoreet kankaat olivat parhaita metsätyyppejä.

Muistan vielä kun hain visakoivulle rehevää kasvupaikkaa, mutta lehtomaista tyyppiä ei löytynyt. Kasvupaikkatyypit ovat hyvin hallussani metsätaitokilpailujen ansiosta.

Tehtiin kymmenien hehtaarien avohakkuita, ja nyt metsät ovat muuttuneet melkein kaikki lehtomaisiksi kankaiksi. Käenkaalia on runsaasti ja jopa lehdon lehvä- ja ruusukesammalta löytyy.

Kaadettujen puiden oksat ja neulaset lannoittavat maata. Auringonvalo ja lämpö saavat maan eliötoiminnan vauhtiin ja luovat erinomaiset olot puiden kasvulle sekä maapohjan paranemiselle.

Juuri avohakkuut selittävät paljolti voimakkaan kasvun­lisäyksen metsissämme. Jatkuvassa kasvatuksessa ei edellä kuvattuja hyötyjä ole.

Mitä sanovat metsäntutkijat? En ole huomannut heidän huomioivan mitenkään avohakkuiden tyyppejä muuttavaa vaikutusta ja sitä, paljonko enemmän hiiltä sitoutuu esimerkiksi lehto­maisella kankaalla kuin tuoreella, kun puut kasvavat enemmän. Näin ollen voidaan sanoa, että avohakkuut lisäävät metsien monimuotoisuutta.

Ja nyt mepit ja ministerit: hiilensidonta-asiassa ei voi yhtään antaa periksi. Vääryydet on saatava oikaistuksi.

Ja me metsänomistajat: nyt on tärkeää laittaa taimikot ja nuoret metsät kuntoon. Saadaan metsien kasvua vielä nostettua. Sitten sitä ei voi enää hiilinieluasiassa sivuuttaa.

Kemera-tukeakin uhkaa jäädä kymmenkunta miljoonaa käyttämättä. Sillä avustaisi 50 000 hehtaarin nuoren metsän tai vielä suuremman taimikon hoidon.

Veikko Jaakonsaari

Janakkala

Aiheeseen liittyvät artikkelit