Lukijalta

Periksi ei anneta

Lukijalta 15.12.2017

Periksi ei anneta, vaikka tämä kesä toi kadon,

hanskoja ei lyödä tiskiin, vaikka saapas upposi saveen,

ja sade kasteli viljelijän kasvot, veden valuessa kuin kyynel- noro poskia pitkin.

Kun pilvet taas saapuivat, loppui kiire siltä päivältä,

ja kun aurinko ei tullut vielä huomennakaan, kouraisi jostain syvältä.

Ja jos ei satanut, silloin laskeutui sumu,

köyttäen tienoon, ja silloinkin oli vain odotettava.

Viikko toisensa perään sadetta ja viimaa,

alkaa usko mennä, alkaa ammatti arveluttamaan.

Mutta onneksi on nuo toiset, saman isänmaan kasvattajat,

samojen säiden koettelemat, kansan ruokkijat.

Koneillaan kiinni pellossa, laarit tyhjinä talven tullessa.

Senhän tiedämme, että samat koettelemukset moninkertaisesti vahvistavat väsyneitä,

ja vaikka nahka kourissa kovettuu, niin sydän ei koskaan, jostakin se löytyy, maausko, ja ensi kevät on jo ajatuksissa.

Elina Päivärinta

Ylivieska

Aiheeseen liittyvät artikkelit