Lukijalta

Kituvan voi tappaa – tai yrittää pelastaa

Lukijalta 29.12.2017

Paikallisille ihmisille Sierilä on tärkeä virkistysalue ja tulonlähde.

Hannes Mäntyranta kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa Kemijoki Oy:n suunnittelemasta Sierilän voimalaitoksesta otsikolla "Voiko kuolleen tappaa?" (MT 20.12).

Kirjoituksessaan Mäntyranta kommentoi ympäristöjärjestöjen, vapaa-ajankalastajien ja Paliskuntain yhdistyksen marraskuussa julkaisemaa vetoomusta Kemijoen viimeisen luonnontilaisen osuuden säilyttämiseksi. Erityistä huomiota hän kiinnitti järjestöjen tapaan puhua voimalaitoksen vaikutusalueesta Kemijoen viimeisenä luonnontilaisena osuutena.

Kemijoki Oy suunnittelee Sierilän voimalaitosta Oikaraisen kylään, joka sijaitsee noin 20 kilometriä Rovaniemeltä Kemijokea ylävirtaan. Voimalaitoksen vaikutusalue on Kemijoen pääuoman viimeinen rakentamaton osuus 230 kilometrin matkalla Kemijärveltä Perämereen.

Mäntyranta on oikeassa siinä, että Sierilän lisäksi Kemijärven yläpuoliselta jokialueelta löytyy vielä valjastamattomia koski- ja virtapaikkoja, jotka on kunnostettu uiton jäljiltä. Nämä alueet tosin sijaitsevat Kemijoen latvavesissä Ylä-Kemijoella, eivätkä siten ole täysin rinnastettavissa Kemijärven alapuoliseen pääuomaan.

Voimalaitoksen vaikutusalueella elää toistakymmentä uhanalaista lajia, joista viimeisimpänä varmana löytönä on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu jokihelmisimpukka eli raakku. Lisäksi alueella on säästynyt useita arvokalojen lisääntymiselle soveliaita koski- ja niva-alueita, upeaa jokiluontoa ja maisemia sekä uhanalaisia luontotyyppejä, kuten hehtaarien suuruisia sisämaan hiekkarantoja, niittyjä ja vanhoja metsiä.

Myös viranomaislausunnoissa alueen ominaispiirteeksi on usein mainittu sen luonnontilaisuus.

Sierilän voimalaitoksen rakentaminen tarkoittaisi, että voimalaitoksen yläpuolella vedenpintaa nostettaisiin jopa kahdeksan metriä, jolloin Kemijoen pääuoman viimeisten koskien paikalle syntyisi yli 30 kilometriä pitkä patoallas. Virtakohtien katoaminen olisi kuolinisku esimerkiksi alueella esiintyville taimenelle, jokihelmisimpukalle, harjukselle – ja Mäntyrannan epäilyistä huolimatta myös Kemijoen alkuperäiselle vaellussiialle, joka elää ja kutee Sierilän alueella.

Paikallisille ihmisille Sierilä on tärkeä virkistysalue ja tulonlähde. Jos voimalaitos rakennettaisiin, maanviljelijät ja poronhoitajat menettäisivät peltoja ja laitumia. Osa heistä joutuisi lopettamaan toimintansa kokonaan, sillä Kemijoki Oy ei ole suostunut myymään heille korvaavia maa-alueita joen rannalta. Lisäksi rakentaminen olisi takaisku hyvässä nousussa olevalle kesä- ja kalastusmatkailulle.

Sierilän alue on upea esimerkki suuren ja mahtavan Kemijoen alkuperäisestä jokiluonnosta. Se on elävä ja monella tapaa arvokas alue, jota meillä ei ole varaa tappaa.

Matti Ovaska

suojeluasiantuntija, WWF

Aiheeseen liittyvät artikkelit