Lukijalta

Ilmastokäänne on mahdollinen viljelyn avulla

Lukijalta 21.08.2017

Maaseudun Tulevaisuuden (MT 9.8.) pääkirjoituksen otsikko ”Päästölaskelmissa liikaa epävarmuutta” osuu naulan kantaan. Laskelmat perustuvat liikaa teoreettisiin mallinnuksiin faktojen sijasta.

Tarkasteluista puuttuu lähes aina maapallon viiden miljardin hehtaarin suuruisen maatalous­maan suunnaton merkitys. Ilmakehän liiasta hiilidioksidista 30–40 prosenttia on peräisin viljelymaiden humuskadosta, joka on maailmanlaajuisesti luokkaa 25–75 prosenttia (Turun Sanomat 6.7.17).

Humushäviön seurauksena viljelystä poistuu joka vuosi 12 miljoonaa hehtaaria eli viisi kertaa Suomen viljelyala. Tämä tapahtuu pääosin maapallon kuivalla vyöhykkeellä, joka kattaa kaksi kolmasosaa maapallon viljelyalasta. Se on jo aiheuttanut miljooniin nousevan ilmastopakolaisuuden, joka jatkuu kiihtyvänä.

Tutkija Eino Sirviön tekemä seurantatutkimus 12 maatalouden koeasemalla 1961–91 osoitti humuskadon olleen keskimäärin 28 prosenttia. Kemikalisoituneen ja yksipuolistuneen viljely­tavan seurauksena suuntaus on jatkunut ja jatkuu.

Nyt humushäviö on Suomessa jo 50 prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että jokainen Suomen peltohehtaari on tuottanut keskimäärin noin 75 tonnia hiilidioksidia ilmakehään.

Yksistään Afrikassa kulotetaan vuosittain yli miljardi hehtaaria maatalousmaata. Se tuottaa haitallisia ilmastokaasuja monin verroin enemmän kuin koko maapallon miljardin suuruinen autokanta. Samalla se on kohtalokasta peltojen humus­taloudelle humuksen raaka- aineen kadotessa sananmukaisesti savuna ilmaan.

On hämmästyttävää, että sen paremmin maaperän kuin kulotuksenkaan päästöt eivät sisälly Pariisin ilmastosopimukseen. Kuitenkin sillä suunnalla tehokkaat toimet olisivat helpoimmin ja halvimmin toteutettavissa.

Sähköautot ovat ilmastonmuutoksen kannalta näpertelyä sen rinnalla, että kulotusta vähennettäisiin radikaalisti kaikilla mantereilla viljelytapoja muuttamalla.

Ranska on tehnyt erillisen, niin sanotun 4 per 1000 -aloitteen, eli tavoitteena olisi maapallon humusvarojen kasvattaminen neljällä promillella vuosittain. Luken tutkimusprofessori Kristiina Regina toteaa (MT 9.8.), että aluskasvien käyttö ja muut tavat lisätä kasvintähteen määrää voivat olla yllättävän tehokkaita hiilivaraston kasvattajia.

Tavoittena Regina näkee ruuan tuotannon siirtymisen kohti hiilineutraalisuutta. Tavoite on liian vaatimaton, sillä kokonaisvaltaisella viljelytavan muutoksella on mahdollista saada aikaan ilmastokäänne.

Humus, joka nyt on atmosfäärissämme liikana hiilidioksidina, voidaan palauttaa takaisin maaperään. Siihen päämäärään pääseminen toteutuu ylivoimaisesti tehokkaimmin hyvän luomuviljelyn avulla. Esimerkiksi Itävallassa luomun osuus on jo yli 20 prosenttia ja kasvua tapahtuu koko maapallolla. Peliä ei siis ole mitenkään menetetty, vaikka tavanomaisessa viljelyssä humuskato ja ilmastopäästöt jatkuvat.

Seppo Lohtaja

luomuasiantuntija

Uusikaupunki

Aiheeseen liittyvät artikkelit