Maaseudun Tulevaisuus
Lukijalta

Itämeri-laskuri on avaus kuluttajan avuksi

Lukijalta 10.02.2017

Ihmiset ovat kaivanneet tietoa, mitä voivat tehdä Itämeren hyväksi.

Viime viikolla julkaistu Itämeri-­laskuri on keskusteluttanut niin kuluttajia, elinkeinonharjoittajia, tutkijoita kuin poliitikkoja.

Laskuri tarjoaa kuluttajille ensimmäistä kertaa välineen, jonka avulla voi tarkastella omien valintojensa vaikutuksia Itämeren rehevöitymiseen. Sellaista on toivottu, sillä ihmiset ovat kaivanneet tietoa siitä, mitä voivat tehdä Itämeren hyväksi ja sinilevien vähentämiseksi.

Arvion mukaan suomalaisen kuluttajan Itämeri-­jalanjäljestä vajaa 60 prosenttia tulee ruuasta. Tästä noin 86 prosenttia on Suomesta ja loput muista Itämeren maista

Laskurissa ei huomioida Itämeren alueen ulkopuolelta olevien maiden ruokia, mutta niiden kuluttamisen seurauksena aiheutuvat jätevesipäästöt ovat laskurissa mukana.

Henkilökohtaisen ruokahävikin vaikutus voidaan ar­vioida myös laskurilla. Hävikin pienentäminen vähentäisi ylipäätään ruokavalion osuutta Itämeri-jalanjäljessä.

Ruuan tuotanto kuormittaa ympäristöä kaikkialla, missä sitä tuotetaan. Suomessa pitkään tehty vesiensuojelutyö ja alan yleinen osaaminen ovat korkealla tasolla.

Siksi suomalaisella maa­talouden harjoittajalla on hyvät edellytykset toteuttaa ravinnekuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.

Siitä huolimatta tosiasia on, että eri elintarvikkeilla on erilainen Itämeri-jalanjälki tai ylipäätään ympäristövaikutus.

Jos kuluttajat valitsevat vähemmän kuormittavia tuotteita, kysynnän muutos vaikuttaa myös tuottajien toimintatapoihin ja päättäjien linjauksiin. Parhaimmillaan muutos näkyy tulevaisuudessa myös uudenlaisena ja entistä elinvoimaisempana maataloustoimintana Suomessa.

Laskuri on suunniteltu avaukseksi ja auttamaan, ei syyllistämään. Jatkossakin maitotuotteet ja naudanliha ovat varmasti osa suomalaista ruokavaliota monien hyvien syiden takia. Laskuri antaa kuluttajalle välineen arvioi­da, mikä on itselle sopiva ja kohtuullinen määrä näitä tuotteita.

Laskuri perustuu tilasto­tietoihin, malleihin ja tutkimus­tuloksiin. Esimerkiksi eläintuotannon sijoittuminen ja eri paikkakuntien ravinnepäästöjen kulkeutuminen Itämereen on laskurissa otettu huomioon. Eri toimintojen vaikutukseen sisävesien rehevöitymiseen laskuri ei ota kantaa.

Joiltain osin tieto on vielä puutteellista, ja tietyillä osa-alueilla onkin käytetty asiantuntija-arvioita. Tämä ei kuitenkaan vaikuta laskurin antamaan pääviestiin. Laskuria on tarkoitus päivittää määräajoin vastaamaan kulloistakin parasta tietämystä.

Keskustelu laskurista ja kuluttajan valintojen vaikutuksesta Itämeren kuormitukseen on tervetullutta. Se auttaa kehittämään ja tarkentamaan laskuria edelleen.

Jo nyt Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto ovat tarjonneet tarkempaa tietoa liittyen ravi- ja ratsastus­hevosiin ja harrastemääriin. Myös golf-alan toimijoiden kanssa käydään läpi harrastuksen laskentaperusteet.

Itämeri-laskuri on kehitetty työkaluksi, jolla kuluttaja voi selvittää kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen. Vastaavan­laisia työkaluja on hyvä kehittää kohti kokonaisvaltaisempaa päätöksentekoa niin, että esimerkiksi ruuantuotannon ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus tulevat huomioon otetuiksi.

Jyri Seppälä

professori

Itämeri-laskuri-hankkeen vastuullinen johtaja

Suomen ympäristökeskus

Merja Saarinen

tutkija

Itämeri-laskuri-hankkeen vastuuhenkilö

Luonnonvarakeskus

Aiheeseen liittyvät artikkelit