Maaseudun Tulevaisuus
Lukijalta

Tiede ei anna turvetuotannolle synninpäästöä

Lukijalta 03.03.2017

Turveala haluaa lisää keskustelua turpeesta, sen käytöstä ja sen ympäristövaikutuksista perustuen tutkittuun tietoon. Bioenergia ry:n näyttävässä mainoskampanjassa esimerkiksi väitetään vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen perusteella, ettei turvetuotanto syyllisty vesien kuormittamiseen.

On helppo ymmärtää, miksi turvelobbarit julistavat tämän tutkimuksen tuloksia mullistavina kiistattomina faktoina. Vastuullisina vesialanasiantuntijoina koemme tehtäväksemme huomauttaa, ettei tiede tue tällaista tulkintaa.

Mainoksen viittaamassa tutkimuksessa verrataan turvetuotannon kuormittamaa järveä parin kilometrin päässä sijaitsevaan verrokkijärveen, jonka valuma-alueella turvetuotantoa ei ole. Näitä vertaamalla pyritään osoittamaan, ettei turvetuotannolla olisi vaikutusta vesistöjen kuntoon.

Tutkimuksen tulosten mukaan sedimenttilietteen kertymä on ollut turvetuotannon kuormittamassa järvessä jopa vähäisempää kuin verrokkijärvessä. Tämän perusteella mainos esittää turvetuotannolle puhtaita papereita.

Käytännössä väitteellä ei ole pohjaa.

Tutkimukseen valittu verrokkijärvi ei ole kelvollinen vertailukohde. Järviparin valuma-alueet, vesitilavuus ja veden vaihtuvuus ovat hyvin erilaiset. Turvetuotannon vaikutuspiirissä oleva järvi on enemmänkin läpivirtausallas, jossa veden vaihtuvuus on aina ollut nopeaa. Verrokkijärven vesi vaihtuu yli kymmenen kertaa hitaammin, joten valuma-alueelta tuleva kiintoaines kertyy siihen paljon helpommin.

Lisäksi turvetuotannon kuormittaman järven sedimenttinäytteet oli otettu ainoastaan järveen laskevan joen purkusuun lähistöltä. Aineksen kertymistä järveen ei kannata mitata tällaisesta paikasta, sillä se ei ole sille todennäköinen laskeutumisalue.

Toisekseen, cesium-laskeumaa mittaava tutkimusmenetelmä sopii huonosti humusjärvien eloperäisille pohjasedimenteille. Tämä fakta on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa jo 1990-luvulla.

Jos mainosten lupaamat sadat miljardit eurot kaivettaisiin ylös turpeesta, ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat vahingot olisivat mittavia. Veden laadun heikkeneminen, vesistöjen pohjien liettyminen, kalastomuutokset, virkistyskäytön mahdollisuuksien heikentyminen ja suoluonnon tuhoutuminen koskettaisivat kaikkia suomalaisia. 

Turvetuotannon vedenlaatua heikentävät vaikutukset on osoitettu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Myös mainoksen viittaaman julkaisunkin loppupäätelmissä todetaan maltillisesti, että lisätutkimuksia tarvitaan ennen tulosten yleistämistä. Tätä kohtaa turvelobbarit eivät osanneet julkaisusta lukea.

Suosittelemme Bioenergia ry:lle perusteellista perehtymistä faktoihin ennen seuraavan mainoskampanjan suunnittelua.

Juha Niemistö

dosentti, sedimentaatiotutkimuksen asiantuntija

Satu Estlander

tohtori, järviekologian asiantuntija

Aiheeseen liittyvät artikkelit