Lukijalta

Tutkimustiedon esiintuonti ei ole ympäristölobbausta

Lukijalta 04.09.2017

Bios on itse­näinen moni­tieteinen tutkimusyksikkö.

Suomen metsäyhdistyksen viestintäsuunnittelijan Hannes Mäntyrannan kolumni (MT 25.8.) sisälsi virheitä, jotka on syytä oikaista.

Mäntyranta nimeää Bios-tutkimusyksikön ja viime huhtikuussa julkaistun 68 tutkijan metsien käytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksia käsittelevän julkilausuman ympäristölobbyksi. 

Bios on itsenäinen moni­tieteinen tutkimusyksikkö, jonka tehtävänä on tuoda kansan ja päättäjien ulottuville globaalia ympäristömuutosta koskevaa tutkimustietoa ja ennakoida ympäristötekijöiden vaikutuksia suomalaisen yhteis­kunnan ydintoimintoihin.

Viime maaliskuussa julkaistun 68 tutkijan julkilausuman sisällöstä vastasivat kokeneet metsien käytön ilmasto- ja biodiversiteetti­vaikutusten tutkijat. Sen sisältö pyrkii kiteyttämään uusimman tutkimus­tiedon keskeiset johtopäätökset.

Mäntyranta väittää, että viime keväänä julkaistu Suomen ilmastopaneelin selvitys olisi ristiriidassa 68 tutkijan julkilausuman kanssa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ilmastopaneelin selvitys toteaa tutkijoiden olevan yksimielisiä muun muassa seuraavista asioista:

Hakkuiden ja puun­korjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä” sekä ”merkittävä metsien hakkuiden lisääminen voi johtaa metsäluonnon monimuotoisuuden selvään heikkenemiseen, ellei asiaa oteta huomioon riittävästi metsänhoidon käytäntöjen ja suojeluverkoston toteutuksessa”.

Mäntyranta myös kyseenalaistaa julkilausuman painoarvoa sillä perusteella, että osa sen allekirjoittajista edustaa muita aloja kuin metsätiedettä ja biologiaa.

Metsien käytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutukset ovat laaja-alaisia ja monitieteisiä ilmiöitä. Sen, että allekirjoittajat edustavat useita tieteenaloja, voi pikemminkin nähdä takaavan aiheelle mahdollisimman monipuolisen tarkastelun. Julkilausumaan ei kutsuttu allekirjoittajaksi koko tiedeyhteisöä, vaan ensi­sijaisesti tutkijoita, jotka ovat omassa työssään perehtyneet lausuman aihepiiriin.

Julkilausuman ja ilmastopaneelin selvityksen lisäksi tänä vuonna on julkaistu myös Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön (EASAC) raportti sekä kansainvälinen metsien käytön lisäämisen ilmastovaikutuksia esiin nostava lausuma, jossa oli mukana hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) keskeisiä arvioitsijoita. 

Raporttien ja lausumien yhteisenä viestinä on, että puun käytön lisäämisellä ei toden­näköisesti saavuteta ilmastohyötyjä lähivuosi­kymmeninä. Tieteelliset näkökulmat välittyivät EU parlamentin ympäristövaliokunnan päätökseen olla tukematta Suomen suunnitelmia lisätä ilmastosyistä puun käyttöä huomattavasti nykyisestä. 

Toisin kuin kolumnisti Mäntyranta antaa ymmärtää, puun käytön lisäämisen tuottamia ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksia koskeva kritiikki perustuu kattaviin tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joista vastaavat arvovaltaiset kansainvälisen ilmasto- ja biodiversiteetti­tutkimuksen auktoriteetit.

Päinvastainen näkemys vaatisi tuekseen uutta tieteellistä näyttöä, jota Mäntyrannan kolumnissa ei tuoda esille. 

 

Antti Majava

väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja itsenäisessä Bios-tutkimusyksikössä

Aiheeseen liittyvät artikkelit