Valtio vetäytyy maaseudulta

Keskustelu valtion laitosten alueellistamisesta on mennyt väärille urille. Esimerkiksi lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean siirtoa Kuopioon vastustetaan edelleen. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) päättikin venyttää siirron aikataulua.

Alueellistamiskeskustelun sävystä voisi päätellä, että kysymys olisi jostakin poikkeuksellisen suuresta valtion voimavarojen siirrosta Helsingistä kauas pois.

Näinhän asia ei ole, vaan valtio on vetäytynyt ja on edelleen vetäytymässä maaseudulta. Maaseudulta ovat kadonneet lähes täysin muun muassa poliisit, Kansaneläkelaitoksen konttorit ja postit. Kysymys ei ole pelkästään palvelujen heikentymisestä, vaan myös maaseudun työpaikoista.

Noin vuosi sitten eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Ahde (sd.) totesi, että valtio on vähentänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana pohjoisen ja itäisen Suomen alueelta noin 6 000 työpaikkaa.

Nämä työpaikat eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään, vaan samaan aikaan Uudellamaalla valtionhallinnon työpaikat ovat lisääntyneet yli 6 000:lla. Paljon kohua herättäneitä valtionhallinnon alueellistettuja työpaikkoja on siirretty pääkaupunkiseudun ulkopuolella noin 4 000.

Suurimpana syynä valtionhallinnon työpaikkojen katoamiseen maaseudulla on valtion tuottavuusohjelma. Voi kuitenkin perustellusti kysyä, miten tuottavuus paranee, jos maaseudulta lopetettujen työpaikkojen sijaan Uudellemaalle on syntynyt saman verran uusia valtion työpaikkoja.

Yksittäisen työntekijän kannalta työpaikan siirtyminen toiselle paikkakunnalle voi olla vaikea asia. Jos siirtyminen työpaikan mukana on mahdotonta, löytyy pääkaupunkiseudulta korvaavia työpaikkoja huomattavasti helpommin kuin maakunnista.

Valtionhallinnon ja valtion omistaminen yritysten työpaikkojen kato maaseudulta näyttää edelleen jatkuvan. Itella eli entinen posti vähentää edelleen toimipaikkojaan sekä kymmeniä asiamiesposteja.

Itella Postin toimihenkilöiden pääluottamusmiehen Erja Hakkolan mukaan vielä noin kaksi vuosikymmentä sitten postilla oli omia konttoreita noin 3 000. Nyt niitä on vain 131. (MT 5.10.)

Hakkolan mielestä edellisen hallituksen viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) johdolla valmistelemaa postilakia ei olisi pitänyt hyväksyä. Ministerin lupaamaa postipalvelujen parantumista ei ole odotettavissa, vaan asiassa on käymässä päinvastoin.

On hyvä, että liikenne- viestintäministeriössä valmistellaan asetusta postin toimipisteiden sijoittelusta. Viestintäministeri Krista Kiurulla (vas.) on nyt mahdollisuus linjata postipalvelujen tulevaisuus.

Myös verohallinnossa suunnitellaan pienempien toimistojen sulkemista asiakkailta ensi vuoden alussa. Tämä on jatkoa verohallinnon jo aiemmin tekemille supistuksille. Parin viime vuoden aikana on suljettu palvelupisteitä parillakymmenellä paikkakunnalla. Nyt muutoksia suunnitellaan alle kymmenen henkeä työllistävissä verotoimistoissa.

Verohallinnon supistuksia perustellaan valtionhallinnon tuottavuusohjelmalla. Henkilöveroyksikön viestintäpäällikön Merja Kankaan mukaan viime kädessä tavoitteet on asetettu hallitusohjelmassa (MT 21.10.). Valtion vetäytyminen maaseudulta on siis tietoinen poliittinen päätös

Viime kädessä eduskunnalla on vastuu siitä, että yhteiskunnan palveluja on saatavilla tasapuolisesti eri puolilla maata. Tuottavuusohjelma ei ole riittävä peruste maaseudun tyhjentämiselle.