Kun 2300 virkamiestä ei riitä

Pääkirjoitukset
08.06.2012 05:00 Kommenteja: 2
Tekstin koko: A A A

”Ympäristöhallinto ei kärsi resurssipulasta, se on selvä.”

Ympäristöhallinto on valitellut monella suulla viime aikoina resurssien vähyyttä. Ympäristöministeri Ville Niinistö on useampaankin kertaan kertonut, että hallinnonala tarvitsee kipeästi lisää resursseja tehtävistään suoriutuakseen. Myös ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka on blogissaan vaatinut lisää voimavaroja ympäristöhallintoon.

Ulkopuolinen voisi kuvitella, että ympäristöhallinto kärsii pahastakin miesvajauksesta. Sen vuoksi on ehkä yllättävää, mikä hallinnonalan todellinen laajuus tänä päivänä on.

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, ely-keskukset ja kunnat työllistävät tänä päivänä yli 2300 ympäristöhallinnon virkamiestä. Tämän päälle tulevat erillisorganisaatiot, kuten Metsähallitus, Tapio, metsäkeskukset ja tutkimuslaitokset. Kaikissa näissä ja myös muissa organisaatioissa on lisäksi erilaisia projektityöntekijöitä, suunnittelijoita ja koordinaattoreita, joiden kokonaismäärää on lähes mahdotonta selvittää.

Ympäristöhallinto ei kärsi resurssipulasta, se on selvä. Jos 2300 virkamiestä ei riitä, on syy tehottomissa organisaatioissa ja huonossa johtamisessa. Toinen syy on, että eduskunta ja hallitus ovat syytäneet tarpeetonta lainsäädäntöä, joka luo tarpeettomia töitä.

Tampereen yliopiston julkishallinnon professori Risto Harisalo syyttää (MT 6.6.) lakien määrän lisääntymisestä poliitikkoja väriin katsomatta. ”Kritiikki puuttuu kokonaan. Puolueet kuvittelevat, että vihreys on ainoa tapa lisätä poliittista valtaa”, arvioi professori ympäristöhallinnon räjähtämisen syitä. Ympäristölakien määrä on kasvanut nopeammin kuin muiden lakien määrä.

Totta onkin, että vihreät yksin eivät olisi kyenneet saamaan aikaan sitä hallintohimmeliä, joka ulottuu nyt jokaiseen yritykseen, maatilalle ja kesämökin huussiin. Isoveli on otettu töihin yhteisellä sopimuksella, jossa ovat olleet mukana kaikki. Vihreiden nykysuuntaukselle byrokratian kasvattaminen tosin tuntuu olevan aivan erityinen lempilapsi.

Ympäristönsuojelun nimissä on tehty lainsäädäntöä, joka ei läheskään aina ole toiminut ympäristön parhaaksi. Mikä tahansa pyrkimys on voitu oikeuttaa sillä, että sen on sanottu palvelevan ympäristönsuojelua. Eduskunnassa on voitu viedä läpi suunnilleen laki kuin laki, kun se on vain sinne asti saatu.

Toinen puoli asiassa on ympäristöhallinnon läpinäkymättömyys ja omaehtoinen pöhötystauti. Ympäristöhallinto ei vain toimeenpane vaan myös suunnittelee uusia lakeja – eikä puhdas politikointikaan ole hallinnossa tuntematon piirre. Hallinto on paisunut valtioksi valtiossa.

Jokainen ymmärtää maalaisjärjellä, että yritys valvoa kaikkia mahdollisia asioita johtaa ennen pitkää resurssipulaan. Jossakin vaiheessa kansalaiset myös kyllästyvät byrokratiaan ja alkavat toimia oman päänsä mukaisesti. Jätevesiasetus oli hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun terve järki unohtuu.

Ympäristöhallinto on valitellut sitä, että sillä ei riitä väkeä valvomaan kaivoksia ja muita isoja asioita. Jos näin on, on hallinnossa äkkiä käynnistettävä tuuletus, jossa asiat pannaan tärkeysjärjestykseen. Kenties muutama nyt liito-oravan ja ruijannokiperhosen työllistämä virkamies voisi ryhtyä valvomaan kaivospäästöjä.

Ympäristöhallinnosta ei puutu voimavaroja vaan kykyä organisoida asiat. Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on katsoa, että hallinnossa tehdään oikeita asioita. Ajatus ympäristöministeriön kehittämisestä superministeriöksi ei ole tästä maailmasta, vaikka se Kataisen hallituksen ohjelmaan onkin kirjoitettu.

Ehkäpä valtionvarainministeriö, joka on toistaiseksi vielä ainoa superministeriö, voisi tehdä tutkimuksen ympäristöhallinnon todellisesta tehokkuudesta. Se voisi tuoda uutta ja hyödyllistä tietoa esiin.

Maaseudun Tulevaisuus
Tulosta
Lähetä kaverille Jaa:
Näytä kommentit Kommentoi artikkelia

Kirjautumisessa häiriö, palveluihin vapaa pääsy

Kirjautumisjärjestelmän häiriön vuoksi Maaseudun Tulevaisuuden sääpalveluun sekä näköislehteen ja arkistoon on toistaiseksi vapaa pääsy.


1836805

MT:n vanhat kuvat

Museovirasto ja Suomen valokuvataiteen museo siirtävät MT:n uutiskuvia digitaaliseen arkistoon. Katso video lehtikuvaaja Erkki Voutilaisen työstä.

Maaseudun Tulevaisuus

Työpaikat
Koulutuspaikat