Mielipiteet

Uudistuvat ja kasvavat yritykset luovat työpaikkoja

Mielipiteet 04.10.2017

Osaavien ammattilaisten saatavuudesta uhkaa tulla kasvun este.

Suomi on käynyt läpi voimakasta talouden rakenne­muutosta. Nyt viimein talouden mittarit osoittavat oikeaan suuntaan. Talouden nousun pohja on laaja-alaista; vienti on lähtenyt vetämään ja myös kotimarkkinoilla palvelualat ovat kasvussa.

Myönteistä on, että työllisyys paranee eri puolella Suomea. Tätä myönteistä kehitystä on edelleen kaikin tavoin tuettava.

Tärkeää on huolehtia, että Suomen noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa. Kasvu kuuluu kaikille.

Muutos ilmapiirissä oli aistittavissa viime syksynä, kun tapasin eri puolella Suomea yrittäjiä ja yritysten edustajia. Näiden kohtaamisten pohjalta aloin uskoa, että irtaannumme seitsemästä laihasta vuodesta ja menemme kohti kaivattua käännettä Suomen taloudessa. Tämä tunnelman muutos ei vielä tuolloin näkynyt talousennustajien ennusteissa.

Mielestäni talous on yhtä lailla psykologiaa kuin kovia lukuja ja faktoja. Usean vuoden ajan Suomessa vallitsi mielikuva, että kaikki on huonosti, vaikka maamme perusvahvuudet eivät olleet minnekään hävinneet. Tarvittiin jotain, joka muuttaisi henkisen ilmapiirin.

Itse uskon, että kilpailu­kykysopimuksella on iso merkitys tunnelman muuttumiseen. Kilpailukykysopimus syntyi oikeaan aikaan, sillä näin pääsimme piristyvien vientimarkkinoidemme imuun kiinni.

Arvostan erittäin paljon työmarkkinajärjestöjä siitä, että ne kykenivät ratkaisuun, joka lyhyellä aikavälillä heikentää työehtoja, mutta joka luo hyvinvointia pidemmällä aikavälillä parantuneena kilpailukykynä ja työllisyytenä.

Syksyn työmarkkina­kierroksella on iso merkitys sille, kuinka Suomen kilpailukyky ja työllisyys kehittyvät jatkossa. Luotan, että työmarkkina­osapuolet tekevät vastuullisia ratkaisuja.

Hallituksen talouspolitiikalla on kolme kärkeä. Ensimmäinen on työllisyyden parantaminen, toinen yritysten uudistumisen ja kasvun tukeminen sekä kolmas on julkisen talouden saaminen vakaalle pohjalle.

Ilman korkeampaa työllisyyttä emme onnistu julkisen talouden saamisessa vakaalle pohjalle. Työllisyyden paraneminen puolestaan edellyttää, että elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja näin työllistämään entistä enemmän.

Ilman kestävällä pohjalla olevaa julkista taloutta emme kykene tukemaan heikommassa asemassa olevia. Sanonnan mukaan vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

Hallitus jatkaa työllistävää politiikkaa, jonka tuloksena yhä useampi työtön on saanut töitä. Työllisyys ei ole vielä parantunut samaan tahtiin kuin talous kasvaa.

Voimakkaampi käänne työllisyydessä on odotettavissa lähikuukausina, jos vanhat ennusmerkit pitävät paikkaansa. Työllisyyden paraneminen on hieman voimistunut, mutta vauhti ei vielä riitä siihen, että hallituksen työllisyystavoite toteutuisi.

Osaavien ammattilaisten saatavuudesta uhkaa tulla kasvun este, kun työntekijöiden tarve lisääntyy nopeasti. Osaajista on pulaa eri aloilla eri puolella Suomea.

Rakennemuutoksen vuoksi uusien työpaikkojen vaatima osaaminen ei vastaa työttöminä olevien osaamista. Tämän vuoksi budjetissa panostetaan työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen laajalla keino­valikoimalla.

Lyhytkestoista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan purkamalla byrokratiaa. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta ja parhaillaan käynnissä oleva muuntokoulutuskokeilu muutetaan pysyväksi.

Hallitus tukee elinkeinoelämän uudistumista ja tavoittelee sitä, että yhä useampi yritys lähtisi hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Köyhän asiaa ja alueellisten erojen kaventamista voi ajaa myös elinkeino- ja innovaatio­politiikan avulla.

Kun saamme eturivin yritysten ohella laajan yrityskentän uudistumaan, ne kykenevät työllistämään paremmin koko maassa. Meillä on isot alueelliset erot yritysten tutkimus- ja kehitystyössä. Tavoitteena on ollut kasvattaa pk-yritysten osuutta julkisessa T&K-rahoituksessa ja siinä on onnistuttu.

Ensi vuoden budjetissa lisätään innovaatiopolitiikan määrärahoja ja yhden luukun periaatteen mukaisesti uuden Business Finland -katon alle kootaan kaikki innovaatio­rahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut.

Budjettiriihessä lisärahoitusta osoitettiin VTT:lle ja ammattikorkeakouluille. Näin tuetaan erityisesti pk-yritysten uudistumista.

Innovaatiopolitiikan lisäksi minulle on tärkeää, että alueellista kuljetustukea jatketaan. Kuljetustuki on yksi edellytys yritysten kilpailukyvyn turvaamiselle koko maassa.

Mika Lintilä

elinkeinoministeri (kesk.)

Aiheeseen liittyvät artikkelit