Vieraskolumnit

On uudestaan luotava talous

Mari Pantsar
Vieraskolumnit 18.10.2017

Hävikki häviää ja hyötykäyttö voittaa.

Suomi eli ennen vanhaan kiertotaloudessa pakon edestä. Kun liki kaikesta oli niukkuutta, mitään ei ollut varaa haaskata.

Pula-ajan Suomessa ei lähdetty heräteostoksille hankkimaan Kiinasta tuotua elektroniikkaa tai Bangladeshissa valmistettuja tusinavaatteita. Automarketissa ei juotu kahvia kertakäyttömukista.

Ruuantähteet syötettiin kotieläimille, ja eläinten jätökset kiersivät ravinteina pelloille. Kaatopaikkoja ei juurikaan tarvittu, koska lähes kaikki jätteet hyödynnettiin.

Suomen on pian siirryttävä uudelleen kiertotalouteen niukkuuden takia. Tällä kertaa niukkuus on kuitenkin maailmanlaajuista.

Maanviljelylle elintärkeä fosfori uhkaa ehtyä kaivoksista. Älypuhelimet ja muu nykyteknologia on riippuvaista harvinaisista maametalleista, joiden markkinoita hallitsee yksi ainoa maa: Kiina. Kulutamme brasilialaista soijaa ja malesialaista palmuöljyä kovaa vauhtia hupenevien sademetsien kustannuksella.

Siirtymä kiertotalouteen onkin käytännössä edessä joka tapauksessa. Käsissämme on, teemmekö sen ennakoiden ja hallitusti.

Vaihtoehto on yrittää jatkaa nykyistä tuhlaustaloutta. Niinkin pärjää – ainakin siihen asti, kunnes seinä lopulta tulee vastaan. Silloin raaka-aineet ehtyvät tai niiden hinta nousee pilviin.

Pula-ajan kiertotalouteen emme voi emmekä halua palata. Sen sijaan meidän on rakennettava 2000-luvun kiertotalous.

Uusi kiertotalous nojaa vanhoihin hyviin periaatteisiin säästeliäisyydestä ja kaiken kiertämisestä. Se hyödyntää kuitenkin uusia työkaluja, kuten tekoälyä, tietoverkkoja ja älypuhelimia.

Miltä sellainen kiertotalous voi näyttää käytännössä?

Tavaroiden sijaan kulutamme yhä enemmän palveluita. Monet hankkivat musiikkinsa Spotifyn kaltaisista verkkopalveluista, jolloin suosikkiyhtyeen uusinta levyä ei tarvitse enää hankkia omaan hyllyyn.

Omistamisen tilalle tulee vuokraamista, lainaamista ja yhteiskäyttöä. Lindströmiltä voi nykyään tilata työvaatteet käyttöön kolmeksi vuodeksi, jolloin vaatteiden kuluminen ei jää asiakkaan riesaksi.

Kertakäyttöä korvataan kestävällä. Kymmenen vuoden takuun saa jo pesukoneille ja tulevaisuudessa ehkä yhä useammalle tuotteelle.

Uuden ostamisen sijaan huollamme ja korjaamme nykyistä. Valtra kunnostaa traktorien vanhoista vaihdelaatikoista uudenveroisia – työ, jota kutsutaan uudelleenvalmistukseksi.

Hävikki häviää ja hyötykäyttö voittaa. Esimerkiksi suomalainen Repack tarjoaa verkkokaupalle uudelleen käytettäviä pakkauksia, mikä vähentää pakkausjätettä.

Sitra oli mukana laatimassa Suomelle maailman ensimmäistä kiertotalouden tiekarttaa. Siinä toimijat metsäteollisuudesta Aalto-yliopistoon ja Lapin liittoon sitoutuivat edistämään käytännön hankkeita, jotka muuttavat ylevän käsitteen todeksi.

Kiertotalous on tehokkaampi versio nykyisestä talousmallistamme. Hävikin vähentäminen, tehokkuuden lisääminen ja uudet palvelut luovat kilpailukykyä ja työpaikkoja.

Sitran selvityksen mukaan kiertotalous voi kasvattaa Suomen kansantaloutta jopa kolmen miljardin euron verran vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissio on arvioinut kiertotalouden tuovan Euroopan teollisuudelle jopa 600 miljardin euron vuotuiset nettosäästöt.

Vanha kansa ymmärsi kiertotaloudesta olennaisen, vaikka ei ollut kuullut koko käsitteestä. Yhdistämällä vanhat hyvät periaatteet uuteen teknologiaan ja yritteliäisyyteen voimme luoda työtä, hyvinvointia ja vientituloja – ja samalla ratkaista luonnonvarojen ehtymisen kaltaisia polttavia ongelmia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit