Vieraskolumnit

Kotimaista vai ”ihan sama”?

Kati Partanen
Vieraskolumnit 13.11.2017

Ruualla on suuri vaikutus terveyteen ja turvallisuuteen.

Ruoka ja sen kotimaisuus herättää tunteita. Viime aikoina muutamat äänekkäät tahot ovat heränneet kesälevoltaan ärhentelemään ruuantuotannon tukemisen turhuudesta.

Vihreiden vaaliristeilylläkin oli linjattu, ettei kotimaisella tuotannolla ole itseisarvoa, sillä hei, ruokaahan voi aina tuoda ja se on vieläpä halpaa. Onneksi nuo ”ajatusten Tonavat” ovat vielä kansamme joukossa vähemmistönä, sillä valtaosa kuluttajista pitää kotimaista ruokaa arvossaan. Parin vuoden takaisessa Lähiruokaa kiitos -tutkimuksessa selvisi, että 72 prosenttia kuluttajista piti kotimaista ruuantuotantoa tärkeänä. Suomen elintarvikemarkkinoiden kotimaisuusaste on Luonnonvarakeskuksen muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan samaa luokkaa.

Onko ruuan alkuperällä oikeasti merkitystä? Voidaanko ruokaa pitää hyödykkeenä, jossa ratkaisevana tekijänä on vain hinta ja muut arvot ovat ”höpöhöpöä”?

Kun ruokaa on riittävästi ja ainoa ruokakriisi on se, että avokadot on lähikaupasta loppu, ruoka on itsestäänselvyys. Arvoja ei tarvitse ajatella, kun kaikki on käden ulottuvilla ja liikaa. Maailmalla kuolee WHO:n arvion mukaan vuosittain satojatuhansia ihmisiä erilaisiin ruokaperäisiin sairauksiin.

Pelkästään salmonella tappaa joka vuosi arviolta 50 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Oma lukunsa on holtittoman antibioottien käytön mukanaan tuoma antibioottiresistenssi, joka tulee aiheuttamaan erään arvion mukaan vuonna 2050 jo enemmän kuolemia, kuin syöpä. Jos syömämme ruuan mukana saadaan antibiootteja, se vähentää sairauksien hoitoon tarvittavien antibioottien tehoa.

Niin, mitä väliä alkuperällä on? Vaikkapa sitä, että suomalaisessa ruuantuotannossa on tiukat kriteerit tuotteiden laadulle.

Meillä tuotantohygienia, jota voidaan mitata vaikkapa maidossa on lypsettäessä olevien bakteerien ja tulehduksesta kertovien solujen määrällä, on maailman huippuluokkaa.

Meillä eläimet ovat terveitä, jolloin antibiootit voidaan säästää sairauksien hoitoon ja ruokapöytään päätyvä liha ja maito ovat tutkitusti puhtaita. Meillä maaperä on puhdas, jolloin kasvituotteiden raskasmetallipitoisuudet ovat todella alhaisia.

Meillä rajoitetaan torjunta-aineiden käyttöä, joten vierasainejäämiä ei tuotteissa ole.

Ruoka menee ihmisen herkimmille alueille, limakalvoille, joten tuotteen laadulla on siis paljonkin merkitystä. Lisäksi elintarvikeketju työllistää useiden eri tutkimusten mukaan Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä. Joka viides Suomen työssäkäyvistä on töissä suomalaisen ruuantuotannon ansiosta.

Viime viikolla julkaistiin Tommi Kauppilan Savonia-ammattikorkeakoululle ja MAST-hankkeelle tekemä tutkimus, jossa selvitettiin kuluttajien elintarvikkeiden ostoperusteita sekä eri jakelukanavien käyttöä ja käytön helppoutta. Tärkein ruuan ostoperuste on tutkimuksen mukaan maku ja toiseksi tärkein kotimaisuus. Hinta oli tärkeysjärjestyksessä kolmantena. Vastaajista 80 prosenttia piti kotimaisuutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Suhtautuminen suomalaisen ruuan eroihin verrattuna tuontiruokaan erosi jonkin verran erilaisia vastaajaryhmiä verrattaessa.

Esimerkiksi uusmaalaiset pitivät tuontielintarvikkeita yhtä hyvinä kuin kotimaisia, useammin kuin muualla Suomessa asuvat. Tulevaisuus vaikuttaisi olevan suomalaisen ruuantuottajan osalta hyvällä mallilla, sillä nuoret pitävät kyselyn mukaan kotimaisia tuotteita parempina useammin, kuin yli 36-vuotiaat kuluttajat.

Yli puolet vastaajista oli ostanut ruokaa suoraan tuottajalta tai tuottajien omia tuotemerkkejä vähittäiskaupoista. Niitä haluttiin suosia erityisesti siksi, että niiden haluttiin tukea paikallista tuotantoa, tuotteita pidettiin tuoreempina ja tuotteen alkuperä ja tuotantotapa oli tiedossa. Alkuperällä on siis väliä.

Ruoka ei ole hälläväliätuote. Sillä on muitakin arvoja kuin hinta. Ruualla on suuri vaikutus terveyteen ja turvallisuuteen. Se on myös elämän edellytys, joten suhtaudutaan siihen arvostaen. Kun ruoka on turvallista, se on myös suuri ilon ja nautinnon lähde ja siihen voi suhtautua rennosti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit