Suon, kuokan ja Jussin tarina jatkuu

Maatalouden tarina on oleellinen osa kohta sata vuotta täyttävän itsenäisen Suomen tarinaa. Kirjailija Väinö Linna tiivisti yhden osan tästä kertomuksesta kuuteen sanaan: alussa oli suo, kuokka ja Jussi.

Kuuteen sanaan mahtuvat kaikki Suomen menestyksen avaintekijät tänäkin päivänä.

Suo edustaa rikkaita luonnonvarojamme, joiden varaan voimme jatkossakin rakentaa talouttamme. Metsille löydetään jatkuvasti uusia käyttötapoja, ja ne ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hallinnassa. Peltojen ja ruokatuotannon omavaraisuuden tärkeys ymmärretään sekin entistä paremmin.

Kuokka oli esimerkki oman aikansa huipputeknologiasta. Nyt meillä valmistetaan maailman parhaita traktoreita ja metsätyökoneita. Lehmiä ruokkivat ja lypsävät robotit.

Kaikkein tärkeimpiä menestystekijöitämme edustavat kuitenkin Jussi ja hänen Alma-vaimonsa. He olivat omassa ammatissaan huippuosaajia. Heidän perillisensä neljännessä ja viidennessä polvessa keräävät nyt maailman parhaita arvosanoja Pisa-tutkimuksissa.

Olemme kulkeneet sadan vuoden aikana pitkän matkan.

Itsenäisyytemme alkutaipaleella suuri enemmistö suomalaisista sai elantonsa maataloudesta. Kehittyvä maatalous rakensi tärkeänä osana pohjaa kansan hyvinvoinnille ja elintarviketeollisuuden kehitykselle.

Nyt alkutuotanto työllistää enää muutamia prosentteja työvoimasta. Suomalainen viljelijä kykenee kuitenkin edelleen ruokkimaan suomalaiset. Sadan vuoden tuottavuusloikka hakee vertaistaan.

Itsenäisyyden juhlavuosi on ollut Suomen viljelijöille erityisen haastava, sillä vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi sato jäi koko maassa heikoksi. Myös maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi. Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuottajahintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta.

Nämä haasteet ovat lisänneet viljelijöiden taloudellista ja henkistä taakkaa. Tänä syksynä hallitus päättikin kohdentaa erityisiä lisävaroja satovahinkojen korvaamiseksi.

Suomalaisen viljelijän paras ystävä ja yhteistyökumppani on suomalainen kuluttaja. Kuluttajien tietoisuus ja ostovoima ovat lisääntyneet. He odottavat maataloustuotannolta ennen kaikkea vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Suomalaiset tuottajat ovat vastanneet kuluttajien odotuksiin sitoutumalla erilaisiin laatuohjelmiin. Viljelijöiden ammattietiikka on korkea.

Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ja terveellisintä ruokaa ja eläimiä kohdellaan hyvin. Luottamus kotimaiseen ruokaan on syystäkin korkea. Tämä arvostus ei kuitenkaan näy vielä riittävästi suomalaisten viljelijöiden kukkaroissa.

Markkinoiden toimivuutta on parannettava, jotta puhtaista ja korkealaatuisista raaka-aineista maksetaan niiden arvon mukainen hinta. Yksi hallitusohjelmamme keskeisistä tavoitteista onkin ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja elintarvikeviennin kauppataseen kääntäminen kasvuun.

Meidän on huolehdittava myös eurooppalaisella tasolla, että biotaloutemme perusta ja erityisesti metsiemme kestävä käyttö ymmärretään, eikä sille säädetä ylimääräisiä esteitä.

Itsenäisyytemme juhlavuonna emme voi katsoa ainoastaan taaksepäin. Nyt on käännettävä katse seuraavaan sataan vuoteen. Meillä päättäjillä on tärkeä tehtävä osaltamme pitää huolta siitä, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia ensimmäisen vuosisadan aikana rakennetusta hyvinvointiyhteiskunnasta.

Kotimainen maatalous luo jatkossakin vakautta ja hyvinvointia koko Suomelle. Suon, kuokan ja Jussin tarina jatkuu ja luo yhä uusia vastauksia kotimaisiin ja globaaleihin haasteisiin.