Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Fennovoima-Rosatom, alkuperämerkittyä atomivoimaa?

Hanna Halmeenpää
Vieraskolumnit 19.04.2017

Fennovoiman hanke ja Rosatomin toiminta eivät kestä lähempää tarkastelua miltään osin.

Yle raportoi (17.4.) Nigeriaan rakennettavasta laitoksesta otsikolla: "Rosatomin ydinvoimalaa pusketaan sotatoimialueelle – Hallinto yrittää hyötyä ihmisten yksinkertaisuudesta".

Reportaasi sisältää myös Pyhäjoen kunnan edustajien kommentteja aiheesta. Ovat kuulemma "huuli pyöreänä", uskoako todeksi?

Fennovoiman pääkumppani Rosatomista on Pyhäjoella ja ministeritasolla ollut tarpeellista muodostaa monenkirjaviin ydinvoima-, ydinase- ja ydinjätehankkeisiin kietoutuneesta taustasta huolimatta kelvollinen Suomi-kuva. Venäläisen ydinbisneksen varjopuolia ei ole haluttu huomioida.

Fennovoima on 10 vuotta kestäneessä hankkeessaan edennyt vaiheeseen, jossa luontoarvoiltaan merkittäväksi todettu Hanhikivenniemi Perämeren rannalla on jyrätty teollisuusalueen pohjaksi. Seuraavaksi alkavat rantakallioiden räjäytykset satamaa ja laivaväylää varten. Sijoittuminen neitseelliselle luontokohteelle tekee hankkeesta ekologisesti kestämättömän.

Toiseksi, ydinenergian rakentaminen fossiilista energiantuotantoa korvaamaan on aivan liian hidasta ollakseen tehokas keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nyt odotellaan vasta rakentamislupaharkinnan alkamista ministeriössä. On ilmennyt komplikaatioita laitostoimittaja Rosatomin kanssa. Säteilyturvakeskuksen Fennovoimalle antamat huomautukset turvallisuuspuutteista herättävät huolta.

Kolmanneksi, ydinenergian lopputuotteet ovat enimmäkseen muuta, kuin hiilidioksidivapaata, kotimaista sähköä. Pääosa noin 37 prosentin hyötysuhteella käyvän Fennovoiman laitoksen tuottamasta energiasta päätyisi lauhdevesinä rehevöittämään herkkää, pohjoista Perämerta. Sähköä tuotettaisiin merkittäviä ympäristöhaittoja aiheuttavan uraaninlouhinnan tuotteilla.

Neljänneksi Fennovoiman kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys on menetetty. Koko Hanhikivenniemi, Pyhäjoen Parhalahden kylän ainoa yhteys merelle, on katkaistu ja aidattu pysyväksi tarkoitetulla tavalla. Samassa yhteydessä aidan taakse jäi muinaismuistolailla suojeltu valtaisa Hanhikivi, vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan rajapyykki. Vaikutus on radikaali myös paikalliselle kalastuskulttuurille.

Viides kestämättömyyden kriteeri liittyy kansainväliseen energia- ja ulkopolitiikkaan. Kesällä 2015 kotimaisten osakkaiden puutteesta kärsineen ja romahduspisteessä olleen hankkeen pelastajaksi mitä ilmeisimmin valtiollisella tasolla junailtiin vastahakoinen valtionyhtiö Fortum, jonka energiabisnekset Venäjällä olisivat muutoin saattaneet vaarantua. Merkittävä energiayhteistyö Ukrainan Krimin vallanneen ja EUn pakotteiden kohteeksi joutuneen naapurimme kanssa antaa vähintäänkin erikoisen viestin Suomen valinnoista.

Kuudes kriittinen piste on korkea-aktiivinen ja myrkyllinen ydinjäte. Satoja vuosia kestävän ydinjätehuollon ylläpitäminen vaatii satoja miljoonia euroja jo rakentamisvaiheessaan. Näitä rahoja Fennovoima ei ole hankkeensa kustannuksiin budjetoinut.

Seitsemänneksi, hankkeen viivästymisen, jäteratkaisun sekä energiamarkkinan kehittymisen johdosta Fennovoima on iso taloudellinen riski erityisesti pienille kunnallisille energiayhtiöille, jotka on houkuteltu osakkaaksi lupaamalla ydinsähköä omakustannehintaan. Ydinvoiman kannattavuus on pysyvästi heikentynyt. Uusiutuva energia on jo nyt halvempaa.

Fennovoiman hanke ja Rosatomin toiminta eivät kestä lähempää tarkastelua miltään osin.

Etiikka, moraali, ihmisoikeudet, ympäristövastuu ja kaikki kestävyyden kriteerit ansaitsevat kuitenkin niille kuuluvan sijan. Niitä on edellytettävä maamme energiaratkaisuilta ja suomalaisten firmojen yhteistyökumppaneilta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit