Vieraskolumnit

Isot taakat on helpompi kantaa yhdessä

Petri Sarvamaa
Vieraskolumnit 11.08.2017

Tiiviimpi Euroopan unioni on Suomelle paras tie hauraassa maailmassa.

Suomella on viime vuosina riittänyt haasteita niin ulkopuolelta kuin omastakin takaa. Talous on hapuillut, poliittisella kentällä on kuohunut ja turvallisuusympäristö on muuttunut yhä arvaamattomammaksi. Kotimaisten ja kansainvälisten kriisien vaikutukset tuntuvat suoraan kansalaisten arjessa.

Nykyhetken konkreettisimmat haasteet liittyvät lähinaapurustomme epävakauteen. Loppumaton siirtolaisvirta ja terrorismin uhka kumpuaa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän levottomuuksista, ja Venäjän uho langettaa edelleen painostavan varjon koko Euroopan ylle.

Pieni valtio ei pysty omin voimin tulppaamaan ihmisvirtaa etelästä tai tasapainottamaan arvaamattomuutta idästä. Mikään maa ei voi yksinään hallita globaaleja turvallisuusuhkia pelkkien kansallisten toimivaltuuksien voimin. Potentiaalisia uhkia on huomattavasti kannattavampaa kartoittaa ja ehkäistä yhdessä.

Syvempi yhteistyö ja tiiviimpi Euroopan unioni on Suomelle paras tie hauraassa maailmassa. Mitä vaikeammat ajat, sitä vahvempaa unionia tarvitsemme turvaksemme ja tueksemme. Yhteinen turvallisuuspolitiikka vaatii nyt entistä rohkeampaa panostusta.

Haasteiden selättämiseen eivät pelkät korupuheet riitä, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Yhteisiin pyrkimyksiin on panostettava vahvasti ja tavoitteiden saavuttamiseen on uhrattava riittävästi rahaa ja resursseja. EU:n budjetti tarjoaa usein parhaan väylän yhteistyön toteutukselle.

Tiiviissä yhteistyössä ei ole liikaa varaa sooloiluun. Helsinkiin perustettu hybridiosaamiskeskus on hieno esimerkki yhteisten ponnistelujen konkretisoinnista, mutta keskuksen resurssit ja kansainvälinen asema uhkaavat jäädä vajaaksi, kun hankkeelle ei ole haettu riittävän vahvaa tukea ympäröivältä yhteisöltä.

Keskuksen tavoitteet ja resurssit saattaisivat kohdata paremmin, jos se olisi jo heti alkuunsa ajettu sisään EU:n budjettiin.

EU voisi olla maailman turvallisin, vaurain ja kilpailukykyisin alue, jos sen jäsenmaat puhaltaisivat enemmän yhteen hiileen. Unionin budjettia on jo pitkään vaivannut jäsenmaiden skeptisyys.

Suomenkin asenne nettomaksajana osuu usein omaan nilkkaan, kun yhteisille hankkeille ei haluta puoltaa lisämenoja, vaikka saavutetut hyödyt olisivat ilmeisen selviä.

Puolen miljardin ihmisen liittouman tarjoamat mahdollisuudet ovat vertaansa vailla ja niitä tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin. EU:n budjetista pitäisi uskaltaa rohkeasti ottaa yhteistyön hyödyt irti. Yhteisellä näkemyksellä ja yhteisillä toimilla myös Suomi voi tehdä strategisesti kestävämpiä ratkaisuja.

Eurooppalainen yhteistyö ei välttämättä vaadi yhteen tahtiin etenemistä, toiset saavat aina halutessaan jarrutella toisia enemmän. Suomen on pienenä maana kuitenkin paras olla yhteisten toimien keskiössä, sillä aktiivinen osallistuminen on väistämättä tehokkain tapa vaikuttaa.

Euroopan unionin rakennetta ja toimintatapoja on varmasti kehitettävä, mutta tiedämme edelleen varsin hyvin, millaisten arvojen ja tavoitteiden puolesta Euroopassa halutaan tehdä yhteistyötä.

Turvallisuutta tulee tukea jatkossa yhä vahvemmin, vaikka se vaatisi taloudellisia lisäpanostuksia. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa mittaamattoman arvokkaita hyötyjä, joille ei voi laittaa hintalappua.

Aiheeseen liittyvät artikkelit