Vieraskolumnit

Itämereltä tuulta tutkijoiden purjeisiin

Riitta Mustonen
Vieraskolumnit 16.11.2016

Liikkuminen tuo lahjakkaita ihmisiä vanhoihin ympyröihin.

Itämeren strategiafoorumi keskusteli viime viikolla Tukholmassa tulevaisuuden visiosta ”Yhteinen alue, yhteinen tulevaisuus”. Ohjelmassa käytiin laajasti läpi Itämeren turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä, laivaliikennettä, kauppapolitiikkaa ja niin edelleen.

Itämeren alueen yhteistyö on perusteltua. Alueella on 80 miljoonaa asukasta kahdeksassa EU-maassa. Joukossa on maailman kilpailukyisimpiä maita sekä maita, joissa talouskasvu on ollut huimaa EU:hun liittymisen jälkeen.

Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Tämä sekä Itämeren huono ekologinen tilanne ovat kuitenkin uhka koko alueelle. Maantieteellinen läheisyys Venäjän kanssa ja erilaiset sotilaalliset uhkakuvat ovat myös huolestuttaneet viime aikoina.

Alueen merkitys on tunnustettu kaikissa Itämeren maissa, ja EU:n tasolla Itämeri-strategia onkin ensimmäinen alueellinen strategia.

Itämeren maiden välillä on paljon yhteistyötä. Sitä pyörittävät tai rahoittavat muun muassa Itämeren maiden neuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto, erilaiset kansalliset ja kolmannen sektorin toimijat.

EU:n rahoitusohjelma Itämeren maiden yhteistyölle rahoittaa hankkeita laidasta laitaan, aina turvallisista työvaatteista vanhusten kotona asumiseen, meri- ja satamaturvallisuudesta lietelannan muuttamiseen ympäristöystävällisemmäksi ja niin edelleen.

Ohjelma tukee tutkimuksen lisäksi käytännön toimia, tuotteiden ja prosessien parantamista alueen tarpeet huomioon ottaen.

Vaikka Itämeren alueen yhteistyö on vilkasta, toistaiseksi ei ole pohdittu yhteisiä koulutus-, tutkimus- tai tiedepolitiikan tavoitteita. Nyt kuitenkin on käynnistynyt uudenlaiseen politiikkatason yhteistyöhön tähtäävä, EU:n rahoittama Baltic Science Network -hanke.

Toiminnan halutaan poikivan syötteitä myös muille aloille, kuten Itämeren suojeluun, innovaatioihin, tietotekniikkaan ja niin edelleen. Käytännössä verkosto haluaa tukea opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien liikkumista Itämeren alueella sekä edistää kalliiden tutkimuslaitteistojen yhteiskäyttöä. Verkostossa ovat mukana kaikki Itämeren maat, niiden opetus- ja tiedeministeriöitä, rahoittajia sekä yliopistoja.

Tässä hankkeessa yhdistyy kaksi erinomaisen kannatettavaa tavoitetta: liikkuminen maasta toiseen ja yhteistyö Itämeren alueella.

Kansainvälinen yhteistyö ja opiskelu tai työskentely toisessa maassa hyödyttävät monella tavalla. Opiskelija tai tutkija kasvattaa osaamistaan ja asiantuntemustaan, hän itsenäistyy ja oppii nähdessään uusia tapoja tehdä asioita.

Ulkomailla tutkija luo uusia verkostoja, joiden hyöty konkretisoituu tulevina vuosikymmeninä. Ihmisten liikkuminen on tutkimukselle eduksi: kun uudet ideat törmäävät, syntyy uusia näkökulmia. Tutkimusryhmien monipuolistuessa niiden kilpailukyky paranee. Liikkuminen tuo lahjakkaita ihmisiä vanhoihin ympyröihin.

Suomalaisten tutkijoiden pitempiaikaiset vierailut ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ovat vähentyneet. Tähän on monia syitä, esimerkiksi hyvät mahdollisuudet kotimaassa tai epävarmuus työpaikasta paluun jälkeen.

Itämeren alue on laaja ja sen merkitys kaikilla sektoreilla kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Tarvitsemme tutkijoiden lisäksi myös osaajia, jotka tuntevat alueen, sen elinkeinoelämää ja kulttuuria.

Perinteisten ja korkeatasoisten tiedemaiden rinnalle tulee uusia, nousevia talouksia, joissa voi oppia ja päästä mukaan esimerkiksi aivan uudentyyppiseen startup-kulttuuriin. Itämeren maiden verkostohanke hyödyttää myös suomalaisia opiskelijoita ja tutkijoita, kunhan saadaan yhteisesti toteutettavia tukimuotoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit