Vieraskolumnit

Kenen hyvinvointia alkoholilailla tuetaan?

Hannakaisa Heikkinen
Vieraskolumnit 13.02.2017

Erityisen tärkeänä pidän lapsen vapautta vanhempien alkoholiongelmista.

Alkoholi on suomalaisille haastava asia. Se aiheuttaa yhteiskunnassamme paljon harmia, ja ehkä juuri siksi alkoholipolitiikkaa on haluttu tehdä pitkälti sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että alkoholilainsäädännöstä vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Kun kyseessä on asia, jolla on potentiaalia aiheuttaa paljon harmia kansalaisille, on mielestäni vain järkevää ja inhimillistä, että laki säädetään ihmisiä suojelevasta näkökulmasta.

Hallitus on uudistamassa alkoholilainsäädäntöä ja tekemässä vanhentuneeseen lakiin paljon tarpeellisia uudistuksia. Lakiuudistus lähti ajatuksesta, että alkoholin kulutusta pyritään siirtämään kodeista ravintoloihin ja haittoja pyritään ehkäisemään.

Lain valmistelun edetessä mukaan tuli kuitenkin elementtejä, joissa kansalaisten suojeleminen jäi taka-alalle markkinatalouden ja ihmisten vapaudentunteen voittaessa. Nykyisessä lakiluonnoksessa muun muassa kaupassa myytävien juomien alkoholiprosentti nousisi 5,5:een ja kaupoissa voitaisiin jatkossa myydä myös limuviinoja, jotka makeudellaan houkuttelevat erityisesti nuoria.

Limuviinalla tarkoitetaan sekoitejuomaa jossa makeuden takia alkoholia ei huomaa mausta. Näitä erityisesti nuorten suosiossa olevia juomia saisi ehdotetun uudistuksen jälkeen muutaman sadan Alkon myymälän sijasta yli 5 000 kaupan toimipisteestä.

Alkon myymäläverkkoon muutoksella voi olla rajuja vaikutuksia. Muutos myös mahdollistaisi aivan uudenlaisen tuotekehittelyn, kun kaupassa voisi myydä esimerkiksi alkoholipitoista jäätelöä tai energiajuomaa.

Tilastojen mukaan nuorten alkoholin käyttö on laskenut. Olisi erittäin surullista, jos luomme lainsäädäntöä, joka romuttaa hyvän kehityksen.

Valmisteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteena on vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Hallituksen kärkihankkeen "Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta" tavoitteena on lisätä terveitä elintapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.

Hallitusohjelman yksi kulmakivistä on työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen. Suunnitteilla oleva alkoholilain uudistus ei ole missään linjassa edellä lueteltujen hallituksen toimenpiteiden kanssa.

Alkoholimyynnin myönteiset taloudelliset vaikutukset kohdentuvat pienelle osalle elinkeinoelämää, kun taas koko elinkeinoelämä ja kansantalous kantavat haittojen miljardeihin kohoavat kustannukset, joita alkoholiveron tuotto ei lähimainkaan kata.

Aiempien kokemusten ja tilastojen valossa on selvää, että alkoholin saatavuuden lisääminen lisää myös sen kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja. Nämä tilastot eivät kuitenkaan riitä vakuuttamaan niitä, joille vapaus juoda viinaa on nuorten ja läheisten hyvinvointia tärkeämpää.

On ihmeellistä, että yksilön vapaus on heille tärkeämpää kuin Talousjärjestö OECD:n laskelmat, joiden mukaan alkoholi aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla yli 2 miljardin euron tuotannonmenetykset vuosittain.

Ihmisen vapaus on tärkeää. Erityisen tärkeänä pidän lapsen vapautta vanhempien alkoholiongelmista, nuorten vapautta alkoholin haitoista ja työnantajan oikeutta päihteistä vapaisiin työntekijöihin.

Meidän tulisi luoda lakeja, jotka luovat parempaa huomista, Suomea, jossa yhä harvempi kärsii alkoholin aiheuttamista harmeista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit