Vieraskolumnit

Vatsanpuruja kuntavaaleista

Eero Heinäluoma
Vieraskolumnit 21.04.2017

Keskusta on saanut myrskyvaroituksen. Sipilän hallituksen politiikka on liian kokoomusvoittoista.

Kuntien päättäjät on valittu. Kunnissa elämää luonnehtii jatkuvuus, sillä kuntapäätöksenteossa on kaikilla hallitsevana ajatuksena pyrkimys laajaan yksimielisyyteen.

On kuitenkin mielenkiintoista nähdä mitä Tampereella tapahtuu, jossa sosialidemokraatit saavat ykköspormestarin paikan ja Jyväskylässä, jossa vihreät nousi suurimmaksi puolueeksi.

Vaikka päättäjät vaihtuivat kunnissa, on vaaleilla myös yleispoliittista merkitystä – jälleen kerran.

Hallituspuolueet kärsivät ison tappion, suurimman menetyksen tullessa perussuomalaisille. Hallituspuolueiden takana kuntavaaleissa oli enää 47 prosenttia äänestäjistä. Hallituksella on enää suomalaisten vähemmistö takanaan ja se väistämättä vaikuttaa maan henkiseen ilmapiiriin, vaikka eduskuntapaikat pysyvätkin ennallaan.

Vaikka kokoomus kärsi viime kuntavaaleihin nähden selvän tappion, hivele Orpoa ja kokoomusta kuitenkin suurimman kuntapuolueen aseman säilyttäminen ja asemien kohentuminen viime eduskuntavaalien kolmossijalta.

Kokoomus on nyt selkeästi pitkäaikaisin hallituspuolue. Kolmenkymmenen vuoden aikana puolue on ollut 26 vuotta hallituksessa.

Perussuomalaisten tappio oli odotettavissa. Eduskuntavaalien äänistä on jäljellä enää vajaa puolet ja viime kuntavaalienkin äänistä lähti kolmasosa. Vaihtoehtoa edustava Jussi Halla-aho saa kesäkuun puoluekokoukseen lisää polttoainetta. Ensi viikon kehysriihi on perussuomalaisille viimeinen rataeste ennen puoluekokousta. Oman kädenjäljen pitäisi jotenkin näkyä kehysriihen päätöksissä.

Keskusta sai huonoimman kuntavaalituloksensa vuoden 1953 jälkeen. Maaseudulla äänestysprosentit laskivat, ja etelän kaupungeissa kokoomus ja vihreät veivät keskustalta liikkuvat äänestäjät.

Muista tappion kärsineistä poiketen Keskusta on valinnut toisenlaisen strategian: Vaaleista ollaan hiljaa ja toivotaan, ettei kukaan huomaa tappiota.

Keskusta on kuitenkin saanut myrskyvaroituksen. Sipilän hallituksen politiikka on liian kokoomusvoittoista; äänestäjäkunta ei pysy perässä. Kokoomus on myrkkyä hallituskumppanilleen, kuten tapahtui Vanhasen-Kiviniemen hallituksissa ja myös Kataisen-Stubbin hallituksissa viime vaalikaudella. Keskusta katsoo nyt vähän neuvottomana ympärilleen. Uskotaanko Sipilän tavoin, että lopussa kiitos seisoo, vai onko tehtävä korjausliikkeitä, joita keskustan johtava aatepoliitikko ja strategi Seppo Kääriäinen näytti suosittelevan?

Sosialidemokraatit tekivät sotien jälkeisen ajan huonoimman kuntavaalituloksensa. Kun vaaleissa tuli kuitenkin kakkossija, ei vaalituloksen tulkinta ole selkeä.

Eduskuntavaaleihin nähden tuli suhteellisen aseman parantuminen, vaikka ääniä ei kovin paljon lisää tullutkaan. Toisaalta tulos ei ollut hääppöinen, kun vastassa on historiallisen epäsuosittu hallituskoalitio. SDP:n kenttä katsoo nyt ympärilleen hiukan hämillään. Mikä oli vaalituloksessa valtakunnallista osuutta ja mikä paikallisia selittäviä tekijöitä? Joka tapauksessa SDP:n viimeiset vaalivoitot ovat kaudelta 2003–2006, jolloin puolue voitti peräjälkeen eduskunta-. eurooppa-, kunta- ja presidentinvaaleissa.

Vihreiden voitto oli kiistaton ja historiallinen. Tyytymättömyys hallitukseen kanavoitui näissä vaaleissa Vihreisiin. Vaalituloksessa oli myös iso annos anti-jytkyä – suvaitsevaisuuden vastaiskua suvaitsemattomuudelle.

Vihreät on matkalla kohti eduskuntavaalivoittoa, joskin anti-jytkystä voi eduskuntavaaleihin tultaessa hyvinkin osa sulaa pois.

Mielialat elävät jatkossakin. Mielipidetutkimukset tulevat pysymään pomppuisina ja tuovat oman värinsä lähikuukausien politiikkaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit