Maaseudun Tulevaisuus

Miksi Helsingin pitää kasvaa?

Maaseudun Tulevaisuus 02.02.2015


Helsingissä laaditaan paraikaa uutta yleiskaavaa, jonka mukaan kaupunkiin rakennettaisiin vuoteen 2050 mennessä asunnot Tampereen väestömäärää vastaavalle 250 000 uudelle asukkaalle sekä huomattava määrä toimistoja ja liiketiloja.

Sipoosta liitetylle alueelle tungettaisiin vielä 50 000 asukasta, jolloin kaupungissa asuisi 900 000 ihmistä. Voidaan tietysti ajatella, että rakennettaisiin ylitiivistä ja korkeata, mutta haluavatko ihmiset asua niin kuin Pietarin esikaupunkialueilla?

Helsingin muuttovoitto on jo useana vuonna koostunut lähes kokonaan maahanmuuttajista. Jos maahanmuuttajien virta Helsinkiin jatkuu nykyisenä, suomalaiset jäävät vähemmistöön omassa pääkaupungissaan jo ennen vuotta 2050. Maahanmuuttajat tulevat tänne mielellään, koska asuminen Helsingissä on ilmaista tai ainakin vahvasti subventoitua. Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto menee valtaosaltaan heille. Jos maahanmuuttajat joutuisivat maksamaan asumisestaan markkinatalouden mukaan määräytyvää hintaa tai vuokraa, heidän määränsä romahtaisi.

Silloin ei myöskään tarvittaisi niin paljon uutta rakennusmaata. Kun asuntojen kysyntä vähenisi, se heijastuisi alentavasti myös niiden hintoihin ja vuokriin.

Hieman yksinkertaistaen kysymys on siis siitä, pitääkö meidän helsinkiläisten luopua suuresta osasta metsiämme, rantojamme, kallioitamme ja muita viheralueitamme, jotta maahanmuuttajille saadaan asuntoja, joissa he voivat asua veronmaksajien kustannuksella? Kun viheralueet kerran on rakennettu, ne on menetetty lopullisesti.

Pitääkö Helsingin ja pääkaupunkiseudun ylipäätään kasvaa? Helsingissä ja sen naapurikunnissa asuu nyt jo 1,1 miljoonaa ja laajemmalla metropolialueella 1,4 miljoonaa ihmistä. Mitä etuja saavutetaan sillä, että se paisutetaan yli kahden miljoonan megametropoliksi? Sanotaan, että Helsingin pitää pystyä kilpailemaan Tukholman, Pietarin ja muiden Itämeren suurkaupunkien kanssa. Mistä siinä oikein kilpaillaan? Helsingin seudulla on jo nyt suuri määrä mitä erilaisimpia työpaikkoja, kulttuuritoimintoja ja palveluja. Mitä vielä muka tarvitaan?

Keskittämispolitiikka, jossa lähes puolet maamme väestöstä asutetaan Helsingin seudulle, johtaa muualle Suomeen tehtyjen investointien hukkaamiseen ja maakuntien köyhtymiseen, jopa kylien autioitumiseen. Eniten haittaa siitä kuitenkin koituu meille helsinkiläisille.

Viheralueiden ja inhimilliseen mittakaavaan rakennettujen kaupunkiympäristöjen menetykset, paisuvat liikenneruuhkat, uudet kalliit liikenneinvestoinnit, asuntojen hintojen ja vuokrien nousu sekä sosiaalisten ongelmien ja kustannusten lisääntyminen ovat hinta, jonka me täällä asuvat joudumme maksamaan.

Kaikkialle tunkeva keskittämisen ideologia on murrettava. Helsingin yleiskaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on harkittava kokonaan uudelta pohjalta.

Lauri Nordberg
Helsinki
 

Aiheeseen liittyvät artikkelit