Politiikka ja talous

Joutsan villisioista kaadettu puolet

Politiikka ja talous 27.02.2016

Jahtia hankaloittavat sikojen pitkät liikkumismatkat.

Kari Salonen
Villisikaa saa nyt pyytää myös helmikuun jälkeen, jos sillä ei ole pieniä porsaita. Kuvan eläin ei liity jutussa kerrottuihin jahteihin.
Villisikaa saa nyt pyytää myös helmikuun jälkeen, jos sillä ei ole pieniä porsaita. Kuvan eläin ei liity jutussa kerrottuihin jahteihin.

Joutsan ja Hartolan rajamailla viime kuukausina riehuneesta villisikalaumasta puolet on nyt saatu hengiltä. Neljäntoista eläimen laumasta seitsemän on kaadettu, viimeisin reilu viikko sitten, kertoo Hartolan kainalossa asuva joutsalainen Esko Manninen.

Kaikki seitsemän kaatoa on tehty Mannisen mukaan Hartolan kunnan puolella ja siellä on kaadettu villisikoja muutenkin, yhteensä ainakin 13.

Manninen kertoi MT:lle lokakuussa, kuinka kyseinen 14 villisian lauma tonki täydelle kynnökselle hänen kuminapeltonsa ja siirtyi seuraavaksi metsän kimppuun.

Laumaa on siitä lähtien jahdannut parinkymmenen metsästäjän joukko eri metsästysseuroista.

Tehtävä ei ole ollut helppo, sillä sikalauma on liikunnallista lajia.

"Siat eivät tunne kuntarajoja ja lauman tiedetään kiertäneen kymmenien kilometrien reviiriä Joutsan, Luhangan, Hartolan ja Sysmän kuntien alueilla", kertoo jahtia sivusta seurannut Manninen.

Sikalaumaa on johtanut torahampainen uros. Manninen ei itse ole ollut jahdeissa mukana eikä tiedä kaadettujen sikojen sukupuolta. Hän arvelee kuitenkin, että ne ovat olleet noin satakiloisia rivijäseniä ja päätyneet trikiinitarkastuksen jälkeen lautasille.

Lauman seurantaa on helpottanut lumi.

"Siitä näkee tuoreet jäljet, joita seurata."

Mannisen mukaan kaadettujen villisikojen etujaloista puuttui karvoitusta ja ne olivat jopa vereslihalla, koska eläimet ovat tarponeet suojasään kovettamassa lumihangessa.

Liikunnallisuudesta huolimatta joukko on myös ronkelia: sille eivät kelpaa vilja ja hedelmät, vaan sikojen jäljet kiertävät ruokintapaikat muutaman metrin etäisyydeltä.

"Sika on viisas ja ehkä myös epäluuloinen. Viime talvena pellollamme olleen ruokintapisteen villisiat kiersivät, mutta korpeille ja talviunilta heränneille supeille ruoka kelpasi."

Manninen arvelee villisikojen levinneen Keski-Suomeen tarhoista tai maan kaakkoisosista leutojen talvisäiden avustuksella. Hän toivoo kannan karsintaa ennen kuin se kasvaa hallitsemattomaksi.

Tähän tuo helpotusta se, että hallitus poisti juuri ajalliset rajoitukset villisian pyynnistä: maaliskuun alusta porsaatonta eläintä saa pyytää ympäri vuoden. Perusteluna on metsästyksen tehostaminen ja afrikkalaisen sikaruton torjuminen.

Alle 1-vuotiaan porsaan seuraama naarasvillisika on edelleen aina rauhoitettu.

Kannan seurantaa helpottaisi kaatotietokanta.

"Pidetäänhän hirvien ja suurpetojen kaadoistakin rekisteriä, miksi ei villisioista? Nyt kannan lukumäärä ym. tiedot ovat pelkästään arvailujen varassa", Manninen ihmettelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit