Lapsiasiavaltuutettu: Koulu eriarvoistuu
Kuntakohtaiset erot ovat lapsiasiavaltuutetun mukaan jo niin suuret, että puhutaan luokkayhteiskunnasta. Joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea riittävän hyvin.
Kuva: Eija MansikkamäkiLapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan kuntien välillä on huomattavia eroja koulutuksen järjestämisessä ja oppimistuloksissa.
”Suomi on monta Suomea. Lapsen saamassa perusopetuksen määrässä on huomattavat kuntakohtaiset erot”, Kurttila sanoo.
Hänen mukaansa ero tarkoittaa 9-vuotisessa peruskoulussa reilusti yli lukukauden välistä eroa vähiten ja eniten opetusta antavien kuntien kesken.
Myös perusopetuksen loppuvaiheessa olevista pojista joka kahdeksas ei osaa lukea sellaisella tasolla, että pärjäisi jatko-opinnoissa tai työelämässä.
Lisäksi perhetausta määrittää lapsen tulevaa koulutusuraa.
Kun yhtälöön lisätään vielä vaatimukset palveluiden kuten varhaiskasvatuksen rajaamisesta, olemme pian paluumatkalla luokkayhteiskuntaan, Kurttila huomauttaa.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston vuoden 2015 teemana on ”Eriarvoistuva koulu?”. Valtuutettu aikoo keskittyä lapsen oikeuteen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Perustana on maksuttomuus ja yhdenvertaisuus.
Kurttila näkee ongelmina kuntien väliset erot perusopetuksen tuntimäärissä, lasten kokeman kiusaamisen ja seksuaalisen väkivallan kouluympäristöissä sekä lasten oppimistulosten heikentymisen.
Lapsiasiavaltuutettu korostaa laadukkaan päivähoidon merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen tukena.
”Yhä ratkaisevampaa on, miten tuemme lapsen kasvua ja kehitystä ennen koulun aloitusikää.”
Myös lasten mielipiteet tulisi ottaa vahvemmin huomioon varhaiskasvatuksen ja koulun kehittämisessä, Kurttila esittää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
