Kunnilla on paljon tekemistä, jos ne haluavat saada koulutetut nuoret palaamaan kotiseudulleen, sanoo johtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta.

Maaseudulla kärsitään samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä. Osasyynä on koulutettujen nuorten kielteinen asenne omaa kotiseutua kohtaan.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) selvityksen mukaan nuorilla on käsitys, että menestyvä ihminen ei voi elää harvaan asutulla seudulla.

”Kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on mieluummin Oulussa työttömänä kuin palaa töihin kotiseudulleen”, Helaakoski mainitsee.

Monella on kotikunnastaan kielteinen mielikuva: paikallispoliitikot siellä riitelevät keskenään eikä nuoria kuunnella. Kaupunkeihin jäädään myös harrastusten ja ystäväpiirin vuoksi.

Helaakosken mielestä kuntien pitäisi harjoittaa kouluissa kotiseutupedagogiikkaa eli opettaa arvostamaan omaa synnyinseutua alakoulusta lähtien.

Hyviä tontteja jää rakentamatta

Kunta voi muutenkin vaikuttaa vetovoimaansa asuinpaikkana, Helaakoski muistuttaa.

Monin paikoin maanomistajat panttaavat maisemallisesti houkuttelevia tontteja. Tomera kunta pistää töpinäksi nostamalla rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveroa.

Hyvästä esimerkistä oma-aloitteisena toimijana käy myös Pudasjärvi, joka aikoo kasvattaa väestöään maahanmuuton avulla. Kuntaan avattiin pakolaisten vastaanottokeskus 2009 ja osa väestä aiotaan saada juurtumaan seudulle.

”Melkein joka kunnan kohdalla voi sanoa, ettei maailma sitä kuntaa kaipaa. Kuntien pitää itse olla avoimia ja tarttua uusiin tilaisuuksiin.”

Schäfer Henrik