Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka ja talous

Reko-renkaissa vähän ongelmia - Porin tapaus harmittaa ylläpitoa

Politiikka ja talous 16.04.2016

Reko-lähiruokarenkaiden ylläpitäjien ryhmää luotsaava Eeva Ylinen toivoo, ettei Porin Rekon jakautuminen kahtia heikennä kuluttajien luottamusta toimintaan.


PAsi Leino
Tuottaja Mikko Välttilä myymässä kananmunia Reko-jakelussa.

Reko-renkaiden parissa lähes alusta lähtien toiminut Eeva Ylinen myöntää, että toiminnan alulle panijoita harmittaa Porin lähiruokarenkaan jakautuminen ja siitä noussut kohu.

”Siitä tuli ehkä vähän turha tahra. Emme ole tästä hyvillämme. Kuluttajien pitää voida luottaa toimintaan. Luottamus menetetään, jos variaatiota on paljon.”

Ylinen on ollut mukana Reko-renkaiden toiminnassa siitä lähtien, kun Ahlmanin koulun Säätiön Parasta pöytään Pirkanmaalta -hanke alkoi levittää ruotsinkielisellä rannikolla syntynyttä mallia muualle maahan.

Ylinen on tiedustellut renkaiden ylläpitäjien Facebook-ryhmässä, onko muissa renkaissa ongelmia. Niitä tuntuu olevan hyvin vähän.

Lisämyynti voi vähentää ennakkotilauksia

Suomen suurimmaksi kasvanut Porin Reko-rengas jakautui kahtia, koska tuottajat ja ylläpitäjät eivät päässeet yhteisymmärrykseen siitä, sallitaanko ryhmässä niin sanotut heräteostokset vai ei.

Nyt Porin alkuperäinen ryhmä perustuu vain etukäteen varattujen tuotteiden myyntiin. Uudessa renkaassa sallitaan myös niin sanottu torimyynti ja käsitöiden myynti. Osa tuottajista on mukana molemmissa ryhmissä.

Ylisen mukaan Reko-perheen ylläpito ei kiellä lisämyyntiä, kunhan tuottaja huolehtii virallisesta torimyynti-ilmoituksesta.

Lisämyyntiä ei kuitenkaan erityisesti suositella, koska osassa ryhmistä se on vähentänyt ennakkotilauksia. Tämä vaikeuttaa tuottajien valmistautumista, kun menekki ei ole etukäteen tiedossa.

Selkeä nimi helpottaa löytämistä

Myös Porin uuden ryhmän nimi Rehti Reko on herättänyt keskustelua. ”Siitä saattaa syntyä mielikuva, että muut eivät olisi rehtejä”, Ylinen pohtii.

Rekojen perustajan Thomas Snellmanin kanssa keskusteltuaan hän kertoo heidän linjanneen, että ryhmä saa pitää nimensä.

Suositeltavaa silti on, että nimi muodostuisi Reko-sanasta ja paikkakunnasta tai alueesta, jolloin se on helppo löytää.

Ylläpitäjiä tulisi olla joka renkaassa useampia, joukossa kuluttajien lisäksi mielellään myös joku tuottaja.

Pelkästään tuottajien ylläpitämiä lähiruokarenkaita Ylinen ei suosittele, jotta tasapuolisuus ei kärsisi.

Neljän perusperiaatteen on oltava kunnossa, jotta perustaja Snellmanin omistamaa Reko-nimeä saa käyttää.

Ryhmissä ei sallita jälleenmyyntiä. Tuotteiden tulee olla mahdollisimman läheltä ja eettisesti tuotettuja. Lisäksi Rekoon kuuluvat olennaisesti läpinäkyvyys ja avoimuus.

”Yksittäisen toimijan perustama ryhmä, jossa joku myy yksin, ei ole Reko eikä saa käyttää nimeä”, Ylinen muistuttaa.

Tuottajia ja monipuolisuutta kaivataan lisää

Yleisin ongelma Reko-renkaissa on se, että tuotteita on tarjolla liian niukasti ja asiakkaat kaipaavat lisää monipuolisuutta. Esimerkiksi kasviksia ja kalaa puuttuu monesta ryhmästä.

”Yhä useamman tuottajan kannattaa harkita Rekoihin osallistumista ja ottaa rohkeasti yhteyttä ryhmiin. Tämä on helppo tapa myydä suoraan”, Ylinen rohkaisee.

Reko-lähiruokarenkaiden määrä kasvaa vauhdilla. Nyt renkaita toimii Ylisen arvion mukaan eri puolilla maata jo noin 130.

Renkaan perustamista miettiviä Ylinen kehottaa ottamaan yhteyttä joko häneen Facebookissa, tai maakunnallisiin lähiruokatoimijoihin Aitoja makuja -verkkosivuston kautta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit