Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka ja talous

Rikkidirektiivi ei vielä kallistanut merirahtia

Politiikka ja talous 06.10.2015

Öljyn halpeneminen on tuonut toistaiseksi helpotusta varustamoille ja vientiteollisuudelle.


Viking Line
Rikkidirektiivin vaikutukset voi välttää esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla (LNG). LNG:tä tankataan Viking Grace -alukseen Tukholmassa.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut rikkidirektiivi ei ole vielä nostanut merirahdin hintaa eikä näin ollen heikentänyt suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Vielä viime vuonna direktiivin pelättiin näivettävän suomalaista merenkulkua ja vientiteollisuutta.

Rikkidirektiivi kielsi yli 0,1 prosenttia rikkiä sisältävien polttoaineiden käytön Itämerellä ja Pohjanmerellä liikennöitäessä. Poikkeuksena ovat laivat, joihin on asennettu pakokaasuja puhdistava rikkipesuri.

"Vielä on kuitenkin liian aikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä rikkipäästötason rajoitusten voimaan tulon taloudellisista vaikutuksista", toteaa Suomen varustamot Ry:n puheenjohtaja, Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses Navigator-lehdessä.

Hansesin mukaan direktiivin todellisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida tilanteessa, jossa öljyn maailmanmarkkinahinta on halventunut tuntuvasti. "Raskaan polttoöljyn hinta oli syyskuussa 2014 korkeampi kuin dieselpolttoaineen hinta tänään."

Valtaosa suomalaisten varustamoiden aluksista on vuoden alusta lähtien käyttänyt polttoaineenaan dieselöljyä, joka on kalliimpaa kuin aiemmin käytetty raskas polttoöljy. Juuri kalliimpaan polttoaineeseen siirtymisen pelättiin nostavan merirahdin hintaa.

Rikkipesurit puolestaan mahdollistavat halvemman polttoaineen käytön, mutta samalla ne pienentävät lastikapasiteettia ja korottavat aluksen pääomakustannuksia.

Rikkidirektiivi ei kosketa nesteytettyä maakaasua (LNG) tai biokaasua (LBF) käyttäviä aluksia, koska niiden pakokaasussa ei ole rikkiä. Ainoa LNG-alus on Viking Linen Grace. LBF:ää käyttää Meriauran Meri-rahtialus.

Aiheeseen liittyvät artikkelit