Tiilikainen: Suomen talous hyötyy ilmastosopimuksesta

Metsiten talouskäytölle ei ole esteitä, minkä vuoksi Suomi hyötyy ilmastosopimuksesta, sanoo Kimmo Tiilikainen. Kuva on otettu marraskuun metsäpäiviltä. Kuva: Markku Vuorikari

PARIISI (MT)

"Tätä varten olen politiikassa. Nyt se on siinä", henkäisee maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja heiluttaa tuoretta ilmastosopimusta päänsä yllä.

Vielä ylävitoset aisaparin, Suomen pääneuvottelija Harri Laurikan kanssa ja tiedotustilaisuus voi alkaa.

Tiilikaisen mukaan ilmastosopimus on mullistava osoitus siitä, että maailman maat pystytät yhteistyöhön, kun on tarpeeksi iso asia kyseessä. Myös EU näytti, mitä varten se on olemassa keräämällä taakseen laajan, kunnianhimoista sopimusta ajavien maiden joukon.

Tiilikainen kiittää myös kansalaisjärjestöjen, liike-elämän ja muiden tahojen sinnikästä työtä sopimuksen mahdollistamiseksi.

"Tällä kertaa maailma oli valmis sopimukselle."

Tiilikaisen mukaan Pariisin sopimus on kattava ja sitova, kuten EU halusikin.

Se ei ole täydellinen, mutta käänteentekevä. Luotiin kehikko, jonka pohjalta ilmastotoimia maailmassa järjestetään

Suomi hyötyy sopimuksesta Tiilikaisen mukaan monin tavoin. Siirtyminen puhtaampaan teollisuuteen antaa Suomelle kilpailuetua ja luo tasaisemman pelikentän.

Lisäksi Suomesta löytyy vihreän teknologian osaamista, jolle avautuu valtavat markkinat, kun maailman maat ryhtyvät karsimaan päästöjään.

Sopimuksessa tunnustettiin myös metsien rooli hiilinieluna, eikä metsien talouskäytölle ole esteitä.

Pariisin ilmastosopimus tähtää siihen, että vuosisadan toisella puoliskolla maailman hiilinielut ja kasvihuonekaasupäästöt ovat tasapanossa. Tavoite vaatii ripeää toimintaa.

Ensimmäinen arvio maiden lupausten toteutumisesta tehdään jo vuonna 2018, vaikka Pariisin sopimus astuu virallisesti voimaan 2020. Sen jälkeen päästövähennyksiä arvioidaan viiden vuoden välein.

Laurikan mukaan maiden jyrkkä jako kehitys- ja teollisuusmaihin murtui osin. Niin kehitys- kuin teollisuusmaatkin vähentävät päästöjään ja raportoivat niistä yhtenäisellä tavalla.

"Kehittyville maille annettiin joustoja, mutta pohjaltaan järjestelmä on sama. Kun maiden kapasiteetti kehittyy, heille tulee lisää vastuita", Laurikka kuvailee.

Ilmastorahoitus kehittyville maille jatkuu, mutta rahoituspohja laajenee. Uusia maksajamaita tulee kehittyvistä maista, vaikkakin se on niille vapaaehtoista.

Ilmastorahaston suuruus on yli 90 miljardia euroa vuosittain. Potin kasvattamisesta neuvotellaan myöhemmin.

Suomen rahoitusvastuu ei kasva aiemmin luvatusta.

Sopimuksen voimaanastumiseksi tarvitaan vai 55 maan ratifiointi tai 55 prosentin kattavuus maailman päästöistä. Suomen neuvottelijoiden mukaan se täyttyy helposti.