Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

"Parhaan hyötysuhteen elinkeinoelämän kannalta saa korjausvelkaa purkamalla" – uusia väyliä rakennetaan samalla kun nykyiset rapistuvat

Politiikka 11.10.2017

Ennen nykyhallituksen päättämää korjausvelkapakettia perustienpidon rahoitus on pienentynyt hallituskaudesta toiseen.


Markku Vuorikari
Tie 1635 Pukkilasta Savijolle päällystettiin syksyllä osana korjausvelkapakettia. Tie on tärkeä pienteollisuuden ja maa- ja metsätalouden kuljetusväylä.

Teiden ja ratojen korjausvelan purkaminen on talouskasvun kannalta tärkeämpää, kuin uusien väylien rakentaminen.

"Ehdottomasti parhaan hyötysuhteen elinkeinoelämän kannalta saa korjausvelkaa purkamalla", liikennetekniikan professorin Jorma Mäntynen sanoo.

Elinkeinoelämän kuljetukset nojaavat pääasiassa perus- ja alempaan tieverkkoon, eikä kaupungistuminen juuri muuta tilannetta.

"Väestö keskittyy kaupunkeihin, mutta elinkeinoelämä käyttää koko Suomea", Mäntynen kuvaa.

Metsätalouden, maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuljetukset muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan Suomen tieverkon suoritteesta. Myös teknologiateollisuus hyödyntää tieverkkoa laajasti.

Neljän viimeisen hallituskauden aikana perusväylänpitoon on käytetty noin 15 miljardia euroa, kun uusia väyliä on rakennettu 8 miljardin euron edestä.

Ennen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päättämää korjausvelkapakettia, perustienpidon rahoitus on pienentynyt hallituskaudesta toiseen. Suurta eroa hallitusten välillä ei ole ollut.

Nykyisen hallituksen 600 miljoonan euron korjausvelkapakettikin riittää vain pysäyttämään korjausvelan kasvun, ei pienentämään sitä.

Mäntynen ei silti lähde moittimaan toteutettuja väylähankkeita. "Rahat eivät vain ole riittäneet kaikkiin tarpeellisiin hankkeisiin."

Uudet väyläinvestoinnit ovat painottuneet Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle (MT 9.10.) Mäntysen mukaan varsinkin pääkaupunkiseudun investoinnit ovat tulleet kalliiksi. Muuttoliikettä voitaisiin professorin mielestä ohjata tasaisemmin varsinkin pääradan varrelle sijoittuviin keskuksiin.

"Junaverkon nopeuden kasvattaminen mahdollistaisi laajemmat työssäkäyntialueet rataverkon ympärille." Se myös hillitsisi asumisen hintaa pääkaupunkiseudulla.

Viime vuosina päätetyt isot raideliikennehankkeet kuitenkin tähtäävät pääkaupunkiseudun tiivistämiseen. Pelkästään Kehäradan, Länsimetron ja Raidejokerin ympärille suunnitellaan rakennettavan lähes 180 000 uutta asuntoa vuoteen 2050 mennessä.

Tierahoituksen sitomista vuosittaisiin budjettipäätöksiin on pidetty yhtenä syynä korjausvelan kasvuun. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) ehdotti keväällä ratkaisuksi käyttömaksuilla rahoitettavaa liikenneverkkoyhtiötä. Ehdotus kuitenkin tyrmättiin laajasti myös hallituspuolueiden riveistä. Nyt Bernerin johtama parlamentaarinen työryhmä yrittää keksiä korvaavia malleja.

"Tienkäyttömaksut kolkuttelevat ovella jo senkin takia, että ympäristö- ja energiaveroihin perustuva liikenteen rahoitus rapautuu tulevaisuudessa", Mäntynen ennustaa. Ensimmäisenä käyttäjäpohjaiseen rahoitukseen siirryttäisiin todennäköisesti juuri pääkaupunkiseudulla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit