Politiikka

Uutistausta: Fortum – norsu posliinikaupassa

Politiikka 20.10.2017

"Mölystä päätellen nuotitus ei ole kohdallaan nytkään."


Fortumin Keilaniemen yläkerroksissa vallitsee nyt suuri hämmennys. Valtion enemmistöomistama Fortum valmisteli kulisseissa pitkään energia-alan jättikauppaa ostaakseen saksalaisen Uniperin.

Kyllä, Uniper sopii Fortumin energiapalettiin ja pitkän tähtäimen kasvustrategiaankin, vaikka kaupassa tulee kosolti niin hiili- kuin kaasuvoimaakin.

Kylkiäisinä se saa kasvavaa Venäjä-bisnesten riippuvuutta, ison rahoittajan osuuden ulkopoliittisesti kiistanalaiseen Nord Stream 2 -kaasuputkeen Itämerellä – lisäksi Fortum tulee haukanneeksi itseään paljon suuremman yhtiön ainakin liikevaihdolla mitattuna.

Näiden kaikkien seikkojen Fortumin johto arvasi jo ennalta nousevan otsikoihin ja sijoittajien ja poliitikoiden kyselytulvan kohteeksi.

Sitä Fortumin johto ei tullut edes ajatelleeksi, että Uniperin johto, toimitusjohtaja Klaus Schäfer etunenässä, ryhtyisi ristiretkelle kampanjoimaan omistajien kesken tehtävää yritysjärjestelyä vastaan.

Fortum sopi ostavansa noin 47 prosentin omistukseen oikeuttavat osakkeet E.ON:ilta.

E.ON:in kanssa Fortum on tehnyt osakekauppoja aiemminkin. Espoon Sähkön Fortum hankki E.ON:ilta aikoinaan vaihtarina viimeksi vetäytyessään Saksasta.

Espoon Sähkön silloinen toimitusjohtaja Matti Manninen sai niin ikään kuulla tehdystä yrityskaupasta vasta toimittajalta. Muistan yhä Mannisen aidon hämmästyksen.

Toimitusjohtaja Pekka Lundmark ennätti pirauttaa Uniper-kollegalleen vasta tuntia ennen kaupan julkistusta 20. syyskuuta. Schäfer joukkoineen pillastui, ja Uniper ryhtyi kampanjoimaan myös Suomen mediassa Fortumia vastaan.

Ennenkuulumatonta? Ehkä pragmaattisesti ajattelevalle ja toimivalle suomalaiselle liike-elämän johdolle.

Suomalaismedioissa pyörii parhaillaan kaksi kampanjaa: tiettävästi Uniper maksaa hiiliyhtiö-Uniperin antikampanjasta. Yhtiöstä, joka polttaa hiiltä ja kaasua, kun ei paista tai tuule.

Ja sitten on Fortumin oma brändi-kamppis, josta yhtiön mukaan päätettiin jo vuosi sitten.

Mitä Fortumin olisi pitänyt tietää ennalta? Yhtiö laskee parantavansa yrityskaupalla omistaja-arvoa, luovansa kassavirtaa, osinkoja valtiolle ja sijoittajille.

Poliitikoille omistaja-arvon kehittäminen muuttuu toisarvoiseksi siinä vaiheessa, kun nousee poliittinen mekkala.

Silloin kysellään poliitikkojen linjanvetojen perään. Ja silloin sähköverkkojen myynnistä saadut miljardit kelpaisivat mieluummin suoraan maksettuina osinkoina.

Saksan-afääreissa Fortum olisi voinut ottaa oppia Nokian matkapuhelimista Bochum-katastrofeineen. Matka­puhelintuotannon alasajo Saksassa ja siirto Romaniaan olisi vaatinut diplomatiaa ja Saksan ay-liikkeenkin vahvan aseman huomioimista.

Fortumilla ei ole päällekkäisyyksiä millään alueella Uniperin kanssa. Kahden yhtiön yhdistäminen on silti taitolaji.

Mölystä päätellen nuotitus ei ole kohdallaan nytkään.

Uniperin myötä Fortumista tulee osarahoittaja kiistanalaiseen Nord Stream 2-kaasuputkihankkeeseen. Putkiprojektin omistaa venäläinen kaasuntuottaja Gazprom.

Suomelle koko kaasuputki voi olla vain ympäristökysymys, mutta muille Itämeren valtioille se on kuuma ulkopoliittinen miina.

Nord Stream 2 on dynamiittia myös Ruotsissa, jossa Fortum vastaa muun muassa pääkaupunki Tukholman lämmityksestä. Lyödäänkö Fortumia seuraavaksi kovaa Ruotsissa – Venäjä-kytkennöistä?

Fortum ostaa arvokasta ja tuottoisaa liiketoimintaa Uniperin myötä – kauppa tuskin enää peruuntuu.

Samalla Fortum saa käsiinsä posliinia, jota olisi jo tullut käsitellä hellävaroen, poliittiset intressit huomioiden.

Ei siis kuten se norsu posliinikaupassa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit