Politiikka

EK ja elintarviketeollisuus eri mieltä EU:n maatalousrahoista

Politiikka 06.11.2017

EK ja palkansaajat siirtäisivät maataloustuet jäsenmaiden vastuulle. MTK ja Elintarviketeollisuus puolustavat yhteisiä tukia.


Pekka Fali
Järjestöt ovat eri mieltä, kenen pitäisi maksaa peltohehtaarien tuet.

Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen jäsenjärjestö Elintarviketeollisuusliitto ovat eri mieltä EU:n maataloustukien tulevaisuudesta.

"Pitäisi miettiä, mitkä olisivat aidosti eurooppalaiset hyödykkeet, joita tulisi rahoittaa ja joista hyötyisivät mahdollisimman monet eurooppalaiset. Niitä ovat sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, tutkimus ja kehitys ja eurooppalainen infrastruktuuri. Melkein kaiken muun voisi kyseenalaistaa", EK:n johtaja Taneli Lahti sanoo.

Lahden mukaan maataloutta voidaan tukea jatkossakin, mutta EU-rahaa on turhaa kierrättää Brysselin kautta eli se voitaisiin maksaa kansallisesti. Rahanjaon pelisääntöjen pitäisi olla EU-maille samat, ettei kilpailu vinoutuisi.

Elintarviketeollisuusliitossa ei keskusjärjestön ajatuksista innostuta.

"Emme ole kannattamassa mitään radikaalia leikkausta maatalouden varoihin. Isot muutokset lisäisivät epävarmuutta elintarvikesektorilla", toimialapäällikkö Marika Säynevirta ETL:stä sanoo.

Säynevirran mukaan maatalousrahoituksen siirtäminen jäsenmaille voisi olla haasteellista sisämarkkinoiden kannalta.

"Olisiko tukeminen jäsenmaille pakollista? Kilpailutilanne olisi ihan erilainen, jos jokin maa tukee ja toinen ei tue", Säynevirta pohtii.

Elintarviketeollisuudelle tärkein maatalouspolitiikan tavoite on laadukkaan raaka-aineen saatavuuden turvaaminen.

"Suomessa on elintarviketeollisuutta, jos raaka-ainetta tuotetaan Suomessa."

EK:n kanssa samansuuntaisia ajatuksia EU-budjetin painopisteistä on myös palkansaajajärjestöillä.

"Olemme ottaneet alustavasti kantaa sen puolesta, että maatalousrahoituksen painopistettä siirretään kansalliselle tasolle", suomalaisia palkansaajia Brysselissä edustavan Finnunionsin johtaja Aleksi Kuusisto sanoo.

Ammattiliitot eivät kuitenkaan aja EU-budjetin pienentämistä. Ne esittävät euroalueelle omia varoja nykyisen EU-budjetin lisäksi, joilla tasattaisiin jäsenmaiden välisiä talouden suhdanteita.

"IMF:n laskelmien mukaan Etelä- ja Pohjois-Euroopan maat olisivat hyötyneet euromaiden yhteisestä suhdannetasausrahastosta yhtä paljon, jos sellainen olisi otettu käyttöön vuonna 1999."

MTK on ehdottanut EU:n jäsenmaksujen katon nostamista yhdestä prosentista jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta 1,2 prosenttiin. Tämä turvaisi budjetin tason Britannian EU-eron jälkeen.

Rahoituksen siirtäminen jäsenmaille olisi MTK:n Brysselin toimiston johtajan Juha Ruipon mielestä todellisuuden piilottelua. Se ei myöskään helpottaisi Suomen nettomaksuasemaa.

"Jos katsotaan mistä rahaa saadaan takaisin, niin kyllä se on maatalous- ja aluepolitiikka", Ruippo muistuttaa.

Hän ei myöskään niele arvostelua, ettei EU:n maatalousrahoitus tuottaisi lisäarvoa unionille.

"Laadukas ja turvallinen ruoka, EU:n ulkopolitiikan tukeminen Ukrainan kriisissä, ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristöasiat, miten näitä sitten hoidettaisiin?"

Aiheeseen liittyvät artikkelit