Politiikka

Viron kausi EU:n puheenjohtajana on ollut Suomelle pettymys

Politiikka 15.11.2017

Metsälaki lulucf ja Pohjanlahden silakkakiintiö lähtivät Viron käsistä Suomelle huonoina.


Jukka Pasonen
Suomella oli vielä alkuvuonna suuret odotukset tämän vuoden loppupuoliskon kestävää Viron EU-puheenjohtajuutta kohtaan. Veljeskansa ymmärtäisi Suomen ongelmat ja biotaloudelle tärkeä lulucf-laki etenisi suotuisaan suuntaan. Toisin kuitenkin kävi.

Suomella oli vielä alkuvuonna suuret odotukset tämän vuoden loppupuoliskon kestävää Viron EU-puheenjohtajuutta kohtaan.

Veljeskansa ymmärtäisi Suomen ongelmat ja biotaloudelle tärkeä lulucf-laki etenisi suotuisaan suuntaan.

Toisin kävi.

Metsät osaksi EU:n ilmasto­tavoitteita sitova lulucf lähti jatkovalmisteluun Suomen odotuksia huonompana.

Viron johdolla tehtiin myös toinen Suomen kannalta huono päätös.

Pohjanlahden silakkakiintiötä leikattiin enemmän kuin oli tiedeyhteisön suositus.

Suomi oli näissä päätöksissä niin eri linjoilla, että jätti äänestämästtä lulucf:ssä. Silakkakiintiössä Suomi äänesti esitystä vastaan.

Äänestämättä jättäminen on vahva protesti puheenjohtajan esitystä vastaan.

Vastaan äänestäminen on Suomelle lähes ennenkuulumatonta. Edellisen puheenjohtajan Maltan kaudella käsiteltiin 43 esitystä. Suomi ei äänestänyt kertaakaan vastaan.

Yksinään Viro ei ole päätöksistä vastuussa mutta EU:n puheenjohtajamaalla on paljon valtaa.

Lulucf:ssä Suomella oli perustellut syyt odottaa Virolta vahvaa tukea.

Tukea vakuutti Viron ympäristöministeriön apulaiskansleri Marku Lamp MT:lle syyskuussa ennen lokakuun ratkaisevaa kokousta.

Samassa käsityksessä oli Suomen valtuuskunta.

Lopulta Viron tuki jäi heikoksi. Suomi sai poikkeuksen, joka sallisi kuuden miljoonan kuutiometrin lisähakkuut vuodessa. Suomi tavoitteli kymmenen miljoonan kuution lisähakkuita. (MT13.10.).

MT:n tietojen mukaan jopa aiemmin nihkeä Euroopan komissio oli kokouksessa ollut Suomelle Viroa suopeampi.

Lamp kommentoi kokousta MT:lle sähköpostilla näin:

”Suomi sai ainoana maana poikkeuksen. Päätökset tarvitsevat muiden maiden tuen, ja poikkeukset olivat muille maille vaikeita hyväksyä. Oli selvää, että tätä enempää jäsenmaiden enemmistö ei olisi hyväksynyt.”

Silakoista neuvoteltiin lokakuussa pienemmällä kahdeksan maan porukalla, sillä kokouksessa käsiteltiin Itämeren kalastuskiintiöitä.

Suurin vääntö käytiin turskan kiintiöistä, mutta Suomea ja Ruotsia koskevasta Pohjanlahden silakoiden kiintiöstä päätettiin osana kokonaisuutta.

Yksimielisyyttä ei meinannut Baltfish-ryhmän puheenjohtajan Tanskan johdolla syntyä, joten Viro päätti koko EU:n puheenjohtajana ottaa vastuun.

Silloin silakkavääntö kääntyi Suomelle huonoksi, sillä Tanskan johdolla tulossa oli hyväksyttävä ratkaisu.

Suomen mielestä Viron väliintulo ei ollut viisasta. MT:n tietojen mukaan Suomi myös kertoi sen Virolle aamuseitsemään kestäneessä kokouksessa.

Erimielisyys antaa Euroopan komissiolle tilaa päästä neuvotteluissa niskan päälle.

Näin kävi nyt, sillä komissio puolusti omaa esitystään leikata kiintiö puoleen.

Suomi olisi hyväksynyt 32 prosentin leikkauksen, joka oli myös taustapaperina olleen tieteellisen arvion ehdotus.

Turskaväittely vei pohjaa yksimielisyydeltä, eikä Ruotsia kiinnostanut puolustaa silakkakiintiöitä.

Suomi jäi yksin ja lopulta leikkaus oli 40 prosenttia. Sitä Suomi ei voinut hyväksyä.

Lampin mukaan Baltfish-maat epäonnistuivat löytämään yksimielisyyttä.

”Silloin puheenjohtajan tehtävä on tehdä ratkaisu”, Lamp perusteli Viron toimintaa.

Lampin mukaan Baltfish-maiden yksimielinen kanta on hyvä pohja, mutta ei takaa, että se on lopullinen tulos kaikkien EU-maiden kokouksessa.

Yleensä EU:n puheenjohtajamaa ei ole puuttunut Baltfish-maiden kokoukseen.

Viroa edusti molemmissa kokouksissa ympäristöministeri Siim Kiisler.

Aiheeseen liittyvät artikkelit