Politiikka

Tukien leikkaaminen voisi koitua hyödyksi Suomelle, sanoo tutkimusjohtaja Arovuori: "Suomea paremmille tuotantoalueille maksetaan korkeampia suoria tukia"

Politiikka 20.11.2017

Suomalaisen maidon kilpailukyky on parantunut, mutta tukien jatkuvuus puhuttaa. Jos brexitin seurauksena maataloustukia leikataan, PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori kohdistaisi leikkaukset suoriin tukiin. Se voisi jopa hyödyttää Suomea.


Sanne Katainen
Suorat hehtaariperusteiset tuet ovat Suomea korkeampia esimerkiksi Ranskassa ja Hollannissa.

Suomen maitomarkkinoiden tilanne on valoisampi kuin vuosi sitten.

”Kysynnän kasvu on tarjonnan kasvua nopeampaa”, kertoi Pellervon Taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori PI-maitoforumissa.

Kotimaisen hinnan suhteellinen kilpailukyky on parantunut. Esimerkiksi juuston vientihinnat ovat saavuttaneet tuontihinnat.

Suomessa maidon keskihinta ei tosin ole noussut yhtä paljon kuin EU:ssa keskimäärin, koska tuottajahinta pysyi kriisinkin aikana korkeampana.

Vielä on kuitenkin tehtävää. Markkinoilta tarvitaan maidolle parempaa hintaa, painotti PI-maitoforumissa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). ”Vain markkinoilla tapahtuvat muutokset voivat kestävällä tavalla saada kannattavuuteen kohennuksen”, Leppä sanoi.

Arovuori on osin samoilla linjoilla. ”Maatalouden markkinatulosta hävisi 2013–2017 vähintään 700 miljoonaa euroa. Laastarina oli lisätalousarviosta tullut 25 miljoonaa ja kriisituesta saatu 22 miljoonaa. Menetyksiä ei voi kompensoida politiikalla.”

Maataloustuista ja niiden tarpeellisuudesta on käyty viime aikoina paljon keskustelua. Luonnonhaittakorvaus ja ympäristökorvaus toki hyödyttävät Suomea, Arovuori pohtii.

Suora hehtaariperusteinen CAP-tuki taas ei välttämättä nykyisellään toimi Suomen eduksi. Ranskassa, Hollannissa ja Tanskassa hehtaarituet ovat korkeampia kuin täällä, Arovuori huomauttaa. Suomessa suora hehtaarituki on noin 230 euroa, Hollannissa noin 430.

”Suomea paremmille tuotantoalueille maksetaan korkeampia tukia. Poistamalla ne Suomen suhteellinen asema maataloustuotannossa voisi parantua”, Arovuori summaa.

Muutoksiin voidaan joutua myös pakon edessä. ”Brexit tulee muuttamaan EU-budjetin kokoa. Leikkauksien kohdistaminen ykköspilariin eli suoriin tukiin olisi Suomen kannalta fiksuinta. Ykköspilari on kokonaan EU:n rahoittama”, Arovuori pohtii.

"Jos huippuja tasataan eli korkeimpia suoria tukia leikataan, se ei vielä vaikuta Suomen tukimääriin millään tavalla."

Aiheeseen liittyvät artikkelit