Politiikka

Nato-myönteinen Nils Torvalds: Venäjä on täysin arvaamaton – katso video

Politiikka 01.12.2017

RKP:n presidentti­ehdokas Nils Torvalds arvioi, että Venäjän itseensä käpertyneen ja heikon hallinnon repeäminen on väistämätöntä.


Jarkko Sirkiä
Nils Torvalds ei usko, että liittoutumaton Suomi pysyisi koskemattomana konflikteissa, joita jatkuvassa kriisissä painiva Venäjä voi aiheuttaa.

RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds arvioi, että Venäjä on jatkuvassa kriisissä, koska maa ei ole pystynyt kehittymään muun maailman tahtia.

"Maa on pyrkinyt kolme­sataa viime vuotta kehittymään lännen tasolle. Ja aina jäänyt jälkeen."

"Venäjällä on patoutuneita taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia. Siellä on myös poliittinen järjestelmä, jolla ei ole halua muuntua. Se johtaa vääjäämättä siihen, että maa käpertyy hallintoonsa, joka on todella huono. Se johtaa väistämättä jossain vaiheessa repeämään, jonka mitta­suhteita ei tiedä kukaan."

Venäjän arvaamattomuus on yksi niistä kolmesta perussyystä, joiden vuoksi Torvalds haluaisi Suomen liittyvän Natoon.

Hän ei tosin väitä, että Venäjä ensisijaisesti olisi vaarallinen tai suoraan hyökkäisi Suomeen tai Baltiaan, mutta maan sisäiset aggressiot ja ennalta-arvaamattomat päätökset luovat Euroopalle turvallisuus­ongelman.

"Suomessa siihen ei pystytä varautumaan liittoutumatta Natoon."

Toinen perussyy Natolle on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

"Hän vähentää määrä­tietoisesti kansainvälisesti maan arvo­valtaa. Lisäksi sisäisesti maa lahkoutuu ja kietoutuu itsensä ympärille."

Yhdysvaltain vaikutusvalta ja taloudellinen panostus vähenee Euroopassa, mikä heikentää Eurooppaa ja lisää Naton tarpeellisuutta.

Kolmanneksi syyksi Natolle Torvalds ottaa asetekno­logian kehittymisen. Rintamavyöhykkeet ovat sekä syviä että korkeita, ja Suomi jää väistämättä sodan alle, jos sellainen syttyy.

Torvaldsin mukaan Suomen turvallisuustilanne on muuttunut täysin niistä toisen maailman­sodan jälkeisistä ajoista, jolloin nykyinen liittoutu­mattomuus luotiin.

Nato-vastustajien perustetta, ettei Suomi liittoutumattomana joutuisi mukaan Venäjän ja Naton väliseen sotaan, Torvalds pitää epärealistisena.

"Kyseessä on maailmansota ja siinä sodassa kaikki ovat varmasti mukana."

Asejärjestelmissä hän perää järkevää yhteistyötä ja yhteishankintaa EU-maiden välillä.

"Panssarivaunuja pitäisi olla 3–5 yhteensopivaa mallia eikä 30–50 erilaista."

"Pakotteet Venäjää kohtaan on Suomessa leimattu tehottomiksi, mutta oligarkkeja kohtaan pakotteet ovat kuitenkin tiukat ja Yhdysvallat on tiukentamassa niitä entisestään", Torvalds arvioi.

Torvaldsin mukaan tilanne Venäjällä alkaa kiristyä.

"Oligarkit tekeytyvät Venäjälle uskollisiksi, mutta kaikki heidän rahansa ovat ulkomailla ja toiminta riippuu täysin siitä, kuinka hyvin rahoja voi käyttää."

Metsien hiilinielua koskevan lulucf-asetuksen äänestyksissä Torvalds pyrki toimimaan EU:ssa Suomen puolestapuhujana.

"EU-keskustelussa metsien käyttö idealisoituu lyhyen ajan toimiin pohjoisissa metsissä, millä ei ole oikeastaan juuri mitään merkitystä todellisten päästöjen kanssa."

Hän perää näkemystä kymmenen vuoden sijasta 30 tai sadan vuoden päähän.

"Jos Suomessa halutaan lisää metsän kasvua, nyt pitää hakata ja harventaa."

"Ilmastokeskustelu ei varmasti ole ohi vuonna 2050. Maailmassa on silloin 10 miljardia ihmistä ja tarve vähentää hiilidioksidia on vielä suurempi kuin nyt."

"Biopolttoaineita tarvitaan 30 vuoden päästä raskaassa liikenteessä ja lentokoneissa, vaikka sähköautot valtaisivatkin alaa", hän arvioi.

Maatalous ei Torvaldsin mukaan pärjää Suomessa ilman tukea.

"Helsinkiläinen oppi kunnioittamaan suomalaista viljelijää tutustuttuaan Sodankylässä lypsykarjatilallisiin."

Ehkä suurimmaksi ajatteluunsa vaikuttavaksi tekijäksi hän arvioi yksinhuoltaja­perheessä kasvamisen.

"Silloin näin ankeat puolet elämässä ja se ajoi vasemmalle."

Torvalds toimi taistolaiskommunistijärjestöissä, mutta on sen jälkeen muuttanut kurssin täysin ja luopunut kommunismista.

Kielet ovat Torvaldsin mukaan Suomelle rikkaus ja useamman kielen hallinta lisäisi luovaa ajattelua.

Hän haluaisi kääntää keskustelun pakkoruotsista siihen, että kaikkein vastaanottavimmassa iässä neljävuotiaille päivä­kodeissa opetettaisiin kieliä leikinomaisesti.

Maaseudun Tulevaisuus haastattelee kaikki presidentinvaalien ehdokkaat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit