Politiikka

Haavisto haluaa presidenttinä puhua kärsivien puolesta: "Eläin kytkettynä pieneen tilaan ei ole luontaisen toiminnan mukaista"

Politiikka 08.12.2017

Vihreä presidentti avaisi Linnan ovet syrjäytyneille ja pitäisi kulkuyhteydet maa­kuntiin kunnossa.


Kalle Keskinen
”Helsinkiläisyys ei voi olla plussa eikä miinus ihmiselle, joka ajaa Suomen asioita ja ulkopolitiikkaa. Ihminen voi olla kotoisin miltä paikkakunnalta tahansa”, Pekka Haavisto sanoo presidenttiydestä. Valittuna hän muuttaisi Kulosaaresta Mäntyniemeen.

Tilanne presidentinvaaleissa­ on kummallinen. Istuvan tasavallan presidentin Sauli Niinistön kannatus on katossa ja tukena liki kaikkien puolueiden väki. Veikö se terää muiden kampanjoinnilta?

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ei kiellä eikä myönnä.

”Kampanjointiaika on lyhentynyt, ja torikiertämistä on vähemmän. Toisaalta osalta on puuttunut vielä ehdokas”, Haavisto viittaa MT:n haastattelussa EU-vastustajiin ja Paavo Väyryseen. Toisaalta keskustan Matti Vanhanen on kiertänyt maata jo pari vuotta.

Haavisto sai kuusi vuotta sitten ensimmäisellä kierroksella 19 prosenttia äänistä. Nyt kannatus on Ylen kyselyssä 10 prosenttia.

Ehdokas kiertää 100 tilaisuutta ja tapaa 100 000 ihmistä. Takana on jo tuhansia korkeakouluopiskelijoita ja maa­kunnan ihmisiä, ja puheen­aiheet erilaisia kuin kuusi vuotta sitten. Ihmiset katsovat lähelle.

”Varjoina ovat pelko siitä, mihin Venäjä menee ja toisena pakolaispolitiikka eli oliko tämä vasta ensimmäinen aalto Afrikasta”, Haavisto sanoo.

Ihmiset eivät pohdi Suomea kansainvälisenä rauhantoimijana vaan pelkäävät terrorismia. Haaviston mielestä isompi uhka on Itämeren kiristynyt tilanne. Siksi hän sanoo ei Suomen Nato-jäsenyydelle.

”En pidä tässä tilanteessa hyvänä, että Suomi tekisi aktiivisia linjanmuutoksia, koska ne lisäisivät varustelua lähialueillamme”, hän perustelee. ”Se ei ole pelkoa, vaan viisas ratkaisu tilanteessa, jossa turvallisuuteen ei kohdistu aseellista uhkaa.”

Presidenttinä Haavisto suuntautuisi Niinistöä vähemmän itään ja enemmän maailmalle.

Hän veisi YK:ssa eteenpäin väestö- ja ilmastokysymyksiä, sillä ilmastotyö hillitsee pakolaisuutta ja naisten parempi asema syntyvyyttä. Hyvänä alkuna on ajokortin ja yrittäjyyden salliminen Saudi-Arabian naisille.

Saharan metsittäminen olisi hyvä idea, sillä se hidastaisi ilmanmuutosta ja kasvattaisi Suomen hiilinieluja lulucf­väännön sijaan.

”Vieroksun sitä kansallista hypeä, että älkää tulko meille opettamaan mitään metsistä. Omaa etua pitää ajaa, mutta pitää tehdä parempi ehdotus.”

Entä Talvivaara vai Kongon lapsityökaivos? Ympäristö­kysymykset ovat mutkikkaita, Haavisto vastaa.

Sähköä töpselistä -ajattelu tarkoittaa nyt kivihiiltä, öljyä ja kaivannaisia akkuihin. Haavisto uskoo jatkossa aurinko­energian akkuvarastointiin ja hiilidioksidin keinonieluihin.

”Olemme ilmastokysymyksessä nyt sillä rajalla, että löytyykö keinoja vai karkaako tämä kehitys käsistä.”

Haavisto puhuisi presidenttinä syrjäytyneiden nuorten ja vammaisten puolesta, ja kutsuisi näitä Linnaan ”pyöreän pöydän keskusteluihin”. Se olisi enemmän ”unilukkarin” työtä kuin Kultarannan korkeat keskustelut.

”Toivon, että presidentti olisi rohkaisija. Myös maahan­muuttajiin pitäisi olla perussuopea suhtautuminen, jos joku on tänne päättänyt elämänsä rakentaa.”

Haavisto voisi puhua muidenkin kärsivien puolesta. Hän toivoo esimerkiksi turkis­tarhauksesta ja parsinavetoista luopumista.

”On nykyisenkin presidentin puoliso ottanut kantaa, ei olisi vierasta meidänkään perheessä! Eläin kytkettynä pieneen tilaan ei ole eläimen luontaisen toiminnan mukaista.”

Helsinkiläinen Haavisto on kiinnostunut maakunnista ja vaikuttuneempi maaseutu­professori Hannu Katajamäen kuin pormestari Jan Vapaavuoren ajatuksista. Esimerkiksi kiteeläisen tiehöylänvalmistajan tarina oli ”mahtava”. Hän ei luotakaan joukkoliikenteen yksityistämiseen.

”Esimerkiksi VR:n kehityksessä yhteiskunnalla pitää olla vahva ote, koska siinä tehdään myös aluepolitiikkaa. Jonkun juna- tai lentoyhteyden lakkaaminen vaikuttaa koko alueen kehitykseen.”

Maaseutua vähättelevät vihreiden puheet kertovat ovat Haaviston mielestä ”rajoittuneen kokemuspiirin” tuotoksia.

”Jokaisen kaupunkilaisen pitäisi ymmärtää, että vaikka laiva- tai lentoliikenne menisi poikki, elintarviketuotannon pitää silti toimia. Maataloustuotannon pitäisi pyöriä myös öljylle vaihtoehtoisilla polttoaineilla.”

Haavistolla on sisarustensa kanssa 60 hehtaaria metsää Tampereen Teiskossa, missä hän lypsi lehmiä ja porsitti sikoja nuorena.

Kotitakassa palaa puu. Kaupassa ostoskoriin ei tule lihaa tai kalaa, ja vihannekset ja maito­tuotteet hän poimii luomu­hyllystä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit