Koulukyytien ongelmat alemmalla tieverkolla ovat arkea pitkin Suomea – "Toivottavasti ei mennä sen kautta että tapahtuu todella ikäviä asioita"
Hankalilla keleillä ei ole enää itsestään selvää, että lapset pääsevät kouluun pienempien teiden varsilta.
Linja-autoyrittäjät ovat syksyn aikana lähettäneet valtion tienpidosta vastaavalle elykeskukselle kuvia onnettomuustilanteista. Tämä kuva on otettu kuluvana syksynä Etelä-Pohjanmaalla.Linja-autoliitto on erittäin huolissaan alemman tieverkon tilanteesta, josta esimerkkinä Kauhavalla kymmeniä koululaisia joutui joulukuun alussa jäämään kotiin koulupäivänä. Tie oli niin vaarallinen, ettei linja-auton kuljettaja pystynyt hakemaan lapsia kyytiin. Kyseessä on valtion tie.
"Tämä on ollut ihan arkea taas tänä vuonna", kommentoi Linja-autoliiton aluepäällikkö Tuomo Kojo Maaseudun Tulevaisuudelle.
Hänen mukaansa kyseessä ei ole Pohjanmaan ongelma, vaan valtakunnallinen ilmiö. Asiasta ei ole olemassa tilastoja, mutta Kojo arvioi, että huonona vuotena voi olla pahimmillaan 5–10 koulupäivää, jolloin kyytejä ei pystytä ajamaan. Kauhavalla jäi liikennöitsijän mukaan viime vuonna 5–6 kertaa kyyti ajamatta. Se kuvastaa Kojon mielestä hyvin keskimääräistä tilannetta.
Myös MT:n lukijat eri puolilta maata ovat kertoneet Facebook-kommenteissa samanlaisista kokemuksista.
Kojo muistuttaa, etteivät liukkaat tiet ole vain koulukyytien ongelma, vaan myös maitoautojen on päästävä päivittäin liikennöimään, samoin puurekkojen ja henkilöautojen.
"Tienpitäjät keskittyvät valtateiden talvihoitoon ja se on varmasti kohtuullisella tasolla. Vuosia jatkuneet säästöt näkyvät alemmalla tieverkostolla", hän sanoo.
Hän ei halua moittia urakoitsijoita tilanteesta, sillä he ovat hankalassa asemassa, jos tie on vuosien kuluessa päästetty heikkoon kuntoon.
"Olemme tilanteesta erittäin huolissamme. Sen arvokkaampaa kulkijaa ei voi olla kuin koululaiset."
Hän toteaa, että parempi vaihtoehto koululaisille on odottaa bussissa pysäkillä ja jatkaa matkaa vasta sitten, kun tie on hiekoitettu. Kukaan ei halua, että auto joutuu onnettomuuteen.
"Vastaus on aina, että meillä ei ole rahaa. Toivottavasti tässä ei mennä sen kautta, että tapahtuu todella ikäviä asioita."
Kiistatonta on, että kelit ovat nykyään hankalia, kun kunnon talvea ei tule ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin.
"Hankalat kelit yhdistettynä järjestelmän toimimattomuuteen, niin tulos on tässä", Kojo harmittelee.
Hän korostaa, että liukkauden torjunta on hoidettavissa oleva asia.
"Ennen jokaisella alueella oli tiemestari, joka tunsi tiensä läpikotaisin. Sieltä sai apua."
Tiemestari osasi myös kertoa, millä aikataululla tie saadaan kuntoon, jolloin kuljettaja pystyi harkitsemaan vaihtoehtoja. Nykyään pyynnöt tulee soittaa Tienkäyttäjän linjan palvelunumeroon.
"Huonolla kelillä tilanne on se, että sieltä joko ei vastata tai todetaan, että kaikki autot ovat liikkeellä. Ei tiedetä, tuleeko hiekkaa tunnin vai viiden tunnin päästä", Kojo sanoo.
"Rautaa saa kyllä, vaikka sekin on tietysti huono asia kun autoja menee rikki, mutta ennen kaikkea asiakkaiden turvallisuus on se, mikä tässä huolestuttaa."
Hän lähettää päättäjille vakavan toivomuksen: liikenneasioissa seuraavana painopisteenä pitää olla alemman tieverkon kunnossapito ja etenkin talviajan kunnossapito.
Elykeskuksen aluevastaavan Jaakko Huhtalan mukaan tienpidon laatuvaatimukset ovat samat kuin ennenkin, mutta ilmasto on muuttunut. Lauhat talvet ovat tien kunnossapidolle hankalampia kuin entisajan pakkastalvet.
"Liukkaita vesikelejä oli Pohjanmaalla viime talvenakin kymmeniä. Vakiintunutta talvikeliä ei ollut kuin reilu viikko helmikuussa."
Nollan molemmin puolin sahaavasta lämpötilasta seuraa teiden liukkaiden lisäksi tuhoja sorateille. Viimeisen 10 vuoden aikana pahat pintakelirikkovauriot ovat Huhtalan mukaan lisääntyneet.
Nopeaa parannusta teiden kunnossapitoon ei ole luvassa.
"Hoitoluokkia ei ole nykyisellä rahoituksella mahdollista nostaa, samoilla joudutaan menemään. Maanteiden hoitourakointi on tiukasti kilpailutettu."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
