Pohjalaisten bussiyrittäjien mielestä valtion tienpidon hankintamalli on susi – Elyn mukaan sillä saadaan tienhoitoa halvalla

Tämän kuvan tilanne on Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen mukaan tyyppiesimerkki ilmastonmuutoksen aiheuttamista hankalista keliolosuhteista. "Soratie oli pelto-osuuksilla kelirikolla ja metsäosuudella olevat mäet olivat vesisateen jälkeen jäässä. Liukkaudentorjunnan toimet tuolla reitillä olivat olleet käynnissä kyseisen tien III-hoitoluokan laatuvaatimuksen mukaan. Vajaa neljä tuntia tuon kuvan tapahtumasta koko tie oli karhennettu ja osin pinnaltaan kelirikkovellillä", elykeskuksen Jaakko Huhtala kertoo. 

Linja-autoliiton Pohjanmaan osasto ry hämmästelee kannanotossaan, miksi valtion teiden hoidosta vastaava elykeskus vähättelee Pohjanmaan alueen teiden kunnossapidon ongelmia.

"Perustuuko tien kunnossapitäjän liiketoiminta tienkäyttäjien turvallisuuden vaarantamiseen", yhdistys kysyy.

Sen mielestä kunnossapidon ydinongelma näyttää olevan elykeskuksen hankintamalli.

"Elykeskus kilpailuttaa alueurakat niin sanottuina kokonaisurakoina, joissa kilpailun voittanut yritys sitoutuu hoitamaan alueen auraukset, hiekoitukset ja suolaukset tarjoamallaan hinnalla, oli niitä sitten 50 tai 100 kappaletta talven aikana."

Linja-autoyrittäjien mielestä hankintamalli johtaa siihen, että tarjouskilpailun voittanut pyrkii säästämään kunnossapidosta kaikin tavoin.

"Tyypillinen tapa näyttää olevan odottaa kunnossapidon aloittamista siihen asti, että joku ilmoittaa tienkäyttäjän linjalle liukkaudesta tai jätetään vain lähtemättä kunnossapitoon."

Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen aluevastaava Jaakko Huhtala kommentoi MT:lle, että kieltämättä hintakilpailu töistä on tietyillä alueilla kovaa.

"Valtion tienhoidon hankintamalli on tämä, että kokonaisurakka kilpailutetaan hintapainotteisena. Hankintamalli johtaa siihen että tienhoitoa saadaan halvalla."

Elykeskus on sopimussuhteessa ainoastaan pääurakoitsijaan. Tämä on sitoutunut toimittamaan tiestölle kunkin hoitoluokan mukaisen laatutason. Pääurakoitsija kilpailuttaa reittikohtaiset aliurakoitsijat erikseen.

"Pääurakoitsijalla on urakassa ympärivuorokautinen päivystys ja päivystävä työnjohtaja organisoi hoitotoimet kelikeskuksen ohjausta apuna käyttäen. Aliurakoitsijat ovat pääurakoitsijan työnjohdon tiukassa ohjeistuksessa lähtökäskytyksen osalta", Huhtala kertoo.

Linja-autoyrittäjien mielestä lähtökäskytys on juuri yksi ongelmista. He arvioivat, että aliurakoitsijat ovat kohtuuttomassa tilanteessa pääurakoitsijaan nähden.

"Aliurakoitsijat ovat yleensä reittikohtaisella korvauksella matkassa. Pääurakoitsija saa tietyn kokonaiskorvauksen talvesta ja aliurakoitsija vain kunnossapidon lähdöistä. Joka kerta kun ei päästetä aliurakoitsijaa kunnossapitoon, säästyy pääurakoitsijalta rahaa", yhdistys toteaa.

Linja-autoyrittäjät ovat huolissaan myös siitä, ehtivätkö elykeskuksen viranhaltijat valvoa riittävästi teiden kuntoa.

"Onhan täällä viime vuosina sopeutettu ja vähennetty henkilöstöä huomattavasti, ei sitä voi kieltää", elykeskuksen Huhtala toteaa.

"Vastaavasti olemme alkaneet käyttämään valvontatehtävissä täydentämässä ulkopuolisia laadunvalvontakonsultteja, jotka tekevät valvontatyötä meidän ohjauksessa. Valvottavat alueet ovat suuria, esimerkiksi omalla kohdallani valvottavaa tiestöä on Lapuan ja Seinäjoen alueurakoissa yhteensä vajaa 3 000 kilometriä sijoittuen 11 kunnan alueelle."

Huhtala selvittää myös sen, millä perusteella tienhoidon toimenpideajan kello alkaa raksuttaa. Alimmilla hoitoluokilla toimenpideaika on kahdeksan tuntia. Elykeskuksen aluevastaavat ja konsultit mittaavat teiden kitkatasoja autoihin asennetuilla kitkamittauslaitteilla.

"Mikäli annettu kitkataso alittuu, on urakoitsijan toimenpideajassa saatava kitkataso ylittymään. Tätä mittausta tehdään talven aikana paljon."

Asianmukaiseen tienhoitoon päästään pohjalaisten bussiyrittäjien mukaan vain urakkasopimuksia kehittämällä ja valvontaa tehostamalla.

"Urakkasopimusten tulee aidosti olla hyvästä toiminnasta palkitsevia ja huonosta rankaisevia, joissa tehokkaan valvonnan kautta myös tarvittaessa sanktiot ovat suuruusluokkaa, joita ei ole varaa ottaa."

Liitto toteaa, että kunnossapidon puutteet ovat erityisesti elykeskuksen vastuulla olevien teiden vakava ongelma.

"Kaupungit ja kunnat, kuten Seinäjoki, Lapua, Ilmajoki ja Kauhava hoitavat omat tiensä hyvin, paikoin jopa kiitettävästi."

Kunnat ja kaupungit hoitavat tiensä omien kriteeriensä mukaan, toteaa Huhtala.

"Se on totta, että talvihoidon laatuvaatimukset ovat kunnilla monelta osin parempia. Hoito on varmasti myös kalliimpaa."

Hän korostaa, että valtion teiden hoidossa esimerkiksi liukkaudentorjunnan lähtökynnys ja toimenpideajat eivät ole sidoksissa vuorokaudenaikaan, vaan kelimuutokseen.

"Tämä on se asia, mikä näyttäytyy usein myös aamuliikenteen aikaisena liukkautena. Mikäli valtion maanteiden talvihoitoon halutaan aidosti parannusta esimerkiksi linja-autoyrittäjien kokemiin ongelmiin, olisi alempien hoitoluokkien sisältöön saatava muutosta."

Esimerkiksi hän ottaa tiettyjen, aikatauluun sidottujen reittien liukkaudentorjunnan laadun, jonka voisi sitoa kellonaikaan. Myös vaadittavan kitkan minimitasoa voitaisiin nostaa.

"Tällaiset muutokset tietävät lisäkustannusta, johon elyllä ei nykytilanteessa ole mahdollisuutta."

Maitoautoyrittäjä elylle: "Ajamme ilmajousilla ja olemme tiestöön yhtä tyytymättömiä kuin bussiyrittäjät"