Politiikka

Maakuntavaltuustojen vaalit pidetään lokakuussa 2018 – jos uudistus menee läpi

Politiikka 29.12.2017

Hallituksen kohtalo ratkeaa keväällä, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta pui maakunta- ja sotelakeja.


Jukka Pasonen
Maakuntien, soten ja hallituksen kohtalo ratkeaa kevätkesällä.

Mikäli hallituksen suunnittelemaa maakuntien ja sosiaali- ja terveysalan (sote) uudistusta ei torpata eduskunnassa keväällä 2018, muuttuvat suomalainen hallinto ja terveydenhuolto ensi vuonna rajusti.

Maakunnat alkavat vastata kuntien sijaan sotesta, johon tulee mukaan valinnanvapaus.

Kahdeksantoista maakuntavaltuuston vaalit järjestetään lokakuussa 2018, valtuustot aloittavat vuoden 2019 alusta ja varsinainen toiminta alkaa 2020 alussa.

Hallituksen esitys sote-palveluiden valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle maaliskuun 2018 alussa. Maakunta- ja sote-lait on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa kesäkuun 2018 loppuun mennessä.

Sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2020 alusta, mutta vaiheittain.

Sote-vastuu kuuluu maakunnille. Jatkossa asiakas voi valita nykyistä laajemmin, missä käy hoidossa. Käytännössä voi itse valita sote-keskuksen ja hammashoitolan, joka voi olla yksityinen tai julkinen. Jos valintaa ei tee, jää nykyiseen terveys­keskukseen.

Peruspalveluiden käyttöä varten maakunnat antavat asiakkaille asiakasseteleitä, joilla voi maksaa yksityisten sote-­keskusten tai hoivaa antavien yritysten laskut.

Maakunnille siirtyy tehtäviä elykeskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, kunta­yhtymistä sekä kunnista. Ne vastaavat soten lisäksi muun muassa pelastustoimesta, maakuntakaavoituksesta ja maa­talouslomituksesta.

Uudet maakunnat on tarkoitus perustaa 1.6.2018 alkaen väliaikaisiksi. Henkilöstön määrästä tehdään esiselvitys lokakuun loppuun mennessä. Kuntien ja kunta­yhtymien omaisuudesta päätetään helmikuuhun 2019 mennessä.

Maakunnille ei ole ainakaan toistaiseksi tulossa verotus­oikeutta, vaan rahat tulevat valtion kautta.

Soten valinnanvapaus oli lausunnoilla viime syksynä ja sen jälkeen hallitus muutti esitystään siten, ettei maakuntien tarvitse tarjota asiakasseteleitä erikoissairaanhoitoon.

Kova poliittinen vääntö sotesta ja maakunnista käydään loppukevään aikana.

Maakunta- ja sote-lait käsitellään yhtä aikaa kevään mittaan ja käsittely huipentunee touko–kesäkuussa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Edellisen hallituksen esitys sotesta pysähtyi tässä vaiheessa.

Koko oppositio vastustaa esitystä, mutta näillä näkymin hallitusrintama pitää ainakin valiokuntaan asti.

Kokoomukselle tärkeää on valinnanvapaus, keskustalle maakunnat. Kokonaistavoite on säästää kustannuksia ja parantaa hoitoon pääsyä tasa-arvoisesti.

Valinnanvapaudesta annetuissa lausunnoissa eniten aiheutti arvostelua asiakassetelien tarjoaminen erikoissairaanhoitoon. Sen rajoittaminen pois laista lisää mahdollisuutta, että esitys läpäisee perustuslakivalio­kunnan.

Pitkin kuluvaa vuotta on väännetty peistä perustuslaki­valiokunnan roolista. Valiokunta perustaa kantansa asiantuntijalausuntoihin, mutta joissakin oikean laidan kannanotoissa on epäilty, että asiantuntijat saattavat olla poliittisesti suuntautuneita enemmän vasemmalle laidalle.

Hallituksessa pidetään suurena ongelmana sitä, että sen mielestä järkevät hankkeet törmäävät vanhentuvasta perustuslaista tehtäviin poliittisiin tulkintoihin.

Sote- ja maakuntauudistus on hallituksen suurin hanke, ja jos se ei mene läpi, on hallituksen kaatuminen hyvin lähellä. Siihen ei auta, että talous on lähtenyt hallituskaudella hyvään vetoon ja vuodelle 2018 ennustetaan 2,5 prosentin kasvua, mikä on tosin vähän tätä vuotta hitaampaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit