Politiikka

Uudenvuoden puheet ovat usein paperinmakuisia, mutta Niinistölle kokemus antaa rohkeutta: "Presidentin virkaan kuuluu hyvien asioiden näkeminen"

Politiikka 01.01.2018

Puhetaidon kouluttaja arvioi, että myös muut presidenttiehdokkaat pärjäisivät uuden vuoden puheen pitäjinä.


Petteri Kivimäki
Presidentin tehtävään kuuluu etenkin uutenavuotena nähdä tulevaisuudessa mahdollisuuksia ja rohkaista kansalaisia niihin, katsoo puhetaidon tutkija Antti Mustakallio. Tänään kuulemme, miten Sauli Niinistö tämän kohdan täyttää.

Puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio odottaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön uuden vuoden puhetta kiinnostuneena. Niinistö on hänen mukaansa pitänyt hyviä puheita ja myös kehittynyt vuosien varrella. Tänä vuonna puheeseen voivat heijastua lähestyvät presidentin vaalit.

"Uudenvuodenpuhe on presidentille häiriötön mahdollisuus puhutella Suomen kansalaisia. Siinä voi tehdä uusia aloitteita ja käsitellä vanhoja kysymyksiä", Mustakallio kuvailee.

"Presidentillä on puheessaan mahdollisuus kertoa, miten maa makaa ja mihin suuntaan sen pitäisi mennä. Koska kysymyksessä on instituutio, puheesta käydään paljon keskustelua ja sen analyysissa on taas monilla muilla mahdollisuus ottaa puheen teemoihin kantaa."

Yleisesti ottaen presidenttien uudenvuodenpuheet ovat olleet Mustakallion mielestä paperinmakuisia.

"Ongelmana on ollut, että ne eivät ole olleet erityisen sytyttäviä puheita. Niinistö on kasvanut virkaansa vuosien kuluessa ja se on antanut hänelle mahdollisuuden tuoda puheeseensa persoonallista väriä."

Niinistön mieleenpainuvia sanavalintoja ovat olleet esimerkiksi "Suomi ei ole oleskeluyhteiskunta" (vuonna 2013) ja sellaiset muistot, "joita edes aika ei välttämättä kultaa" (2015). Niinistön heikko kohta on Mustakallion mukaan kryptisyys, johon hän sortui esimerkiksi luodessaan termin "osallisen kansallistunto" (2017).

Omat näkökulmat ovat ehdottomasti osa hyvää puhetta, mutta siinä on oltava myös selkeä rakenne sekä iskevät alku ja loppu.

"Hyvän puheen kirjoittaminen vaatii aikaa ja useita luonnoksia. Usein puheisiin yritetään mahduttaa liikaa asiaa: karsiminen onkin tärkeä osa puheiden työstöä", Mustakallio kertoo.

Omaperäisten ilmausten lisäksi puheeseen kannattaa kuulijoiden viihdyttämiseksi ottaa mukaan vertauksia ja metaforia sekä vaikkapa lainauksia ja sananlaskuja. Niin myös Niinistö on tehnyt.

Vaikka presidentit ovat puheissaan ottaneet usein esille tulevaisuuden uhkakuvia, on tärkeää, että uuden vuoden kynnyksellä nähdään myös kansakunnan mahdollisuudet.

"Presidentin virkaan kuuluu hyvien asioiden ja kansallisten mahdollisuuksien näkeminen ja rohkaisu niiden kautta. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti kyllä omassa televisiopuheessaan tämän tilaisuuden käyttämättä: hän hahmottaa hyvin ongelmia ja ratkaisuja niihin, mutta ei muista motivoida kansalaisia tarttumaan näihin ratkaisuihin", Mustakallio kuvailee.

"Poliitikkojen olisi tärkeää visualisoida puheissaan paitsi se, mihin suuntaan Suomea on kehitettävä myös se, miksi siihen suuntaan on pyrittävä."

Presidentin puheen on siis hyvä tuoda esiin kansalaisten syviä tuntoja ja huolia, mutta koota ja rohkaista kansaa samaan aikaan voimavarat havaitsemalla. Kuka sitten Niinistö haastajista presidentinvaaleissa on paras puhuja? Siihen Mustakallio ei halua ottaa kantaa.

"Monilla ehdokkailla on hyvät edellytykset kasvaa virkaan", hän arvioi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit