Politiikka

Sikaverkoston puheenjohtaja: Porsitushäkkien kieltäminen laskisi Suomen tuotantoa – "Olisimme Ruotsin tiellä"

Politiikka 03.01.2018

Eläinsuojelulain uudistus kieltäisi tiineytyshäkit, vaan ei porsitushäkkejä. Vapaaporsitus tulisi heikossa kannattavuustilanteessa olevalle sika-alalle kalliiksi, pohtii MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen.


PAsi Leino
Uudistukset eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi vaativat investointeja. "Jos jostakin saisi rahaa, alalla tehtäisiin vaikka mitä", sanoo MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen.

Uuden eläinsuojelulain lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Karin mukaan esitys on pettymys.

"Tutkimustieto eläinten käyttäytymisestä, älykkyydestä ja erityisesti tuotantoeläinten kokemasta kärsimyksestä on lisääntynyt merkittävästi. Mikään tästä muutoksesta ei merkittävästi näy hallituksen lakiluonnoksessa. Jatkossakin lehmiä voi pitää parsinavetoissa ja emakkosikoja voi pitää porsimishäkeissä, joissa ei pääse liikkumaan", Kari sanoo.

MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen korostaa, että tiloilla on ollut käytössä pitkään hyvinvointikorvauksia, joilla hyvinvoinnin tasoa on nostettu.

Kun esimerkiksi karjuporsaiden kipulääkitys kirjataan eläinsuojelulakiin, siitä ei enää voida maksaa hyvinvointikorvauksia.

Sika-alan kannattavuustilanne on ollut pidempään haastava.

Investointeja vaatii ainakin lakiin 15 vuoden siirtymäajalla tuleva tiineytyshäkkien kielto.

Nykyinen hallitus on luvannut kompensoida siitä aiheutuvia kuluja sikayrittäjille. Seuraavan hallituksen kohdalla tilanne voi kuitenkin olla toinen, Antikainen pohtii.

Porsitushäkkikiellon puuttuminen uudistuksesta on kerännyt kritiikkiä eläinsuojelujärjestöiltä.

"Vapaaporsituspakko olisi laskenut Suomen tuotantoa rutkasti. Olisimme Ruotsin tiellä", Antikainen sanoo.

Ruotsissa sianlihan omavaraisuusaste on noin 70 prosenttia. Omavaraisuutta on laskenut halvemman tanskalaisen tuontilihan vyöryminen markkinoille.

Suomi on tällä hetkellä sianlihan suhteen omavarainen.

Suomesta löytyy isoja tiloja, jotka investoivat vapaaporsitukseen.

"Kari toivoo, että Suomi olisi eläinsuojelulaissa edelläkävijämaa. Alalla ollaan sitä mieltä, että näillä muilla keinoilla asioita voidaan edistää paljon paremmin ja tehokkaammin."

Antikaisen mukaan porsaiden eloonjäännin kannalta paras olisi, jos emakoita voisi pitää porsitushäkissä ainakin muutaman päivän.

"Ruotsalaiset myöntävät aidosti, että oli virhe vaatia täysin vapaata porsitusta."

Karjuporsaiden kastroinnista Antikainen haluaisi eroon kokonaan. Tavoite ei ole hänen mukaansa mahdoton, sillä ratkaisuja löytyy jo muista maista.

"Joissakin hollantilaisissa teurastamoissa käytetään henkilökuntaa testaamaan, onko lihassa karjun haju."

Myös genetiikka ja jalostus voisivat auttaa: vain muutama prosentti sioista kehittää lihaan hajua, jonka muodostumista kastroinnilla ehkäistään.

On väärä käsitys, ettei maanviljelijä haluaisi tehdä hyvinvointiparannuksia, Antikainen sanoo. "Jos jostakin saisi rahaa, alalla tehtäisiin vaikka mitä."

Hänen mukaansa osaa viljelijöistä korpeaa syyttävän sormen kohdistuminen tiloille samalla kun lemmikkieläinsektorille ei kohdistu juurikaan valvontaa.

"Suomessa kotieläintuotannon valvonta kuuluu maailman tiukimpiin: on Sikavaa, Nasevaa ja teurastamoissa oma valvontansa. Myös salmonellaa valvotaan tarkasti läpi ketjun", Antikainen pohtii.

"Kokonaisuuksien hahmottaminen ja kertominen on ihmisille vaikeaa. Mieluummin yksinkertaistetaan."

Aiheeseen liittyvät artikkelit