Presidenttiehdokkailla on käynnissä tuhansien kilometrien kisa hopeasijasta - Niinistö on myös maaseudun suosikki

Maaseudun Tulevaisuuden gallupin mukaan 52 prosenttia maaseudun ihmisistä kannattaa Sauli Niinistön jatkokautta tasavallan presidenttinä. Kuva: Jyrki Valkama

Istuva presidentti Sauli Niinistö on repäissyt haastajiinsa ylivoimaisen kaulan, kun vaaleihin on vain muutama viikko.

Joulukuun alussa valitsijayhdistyksen ehdokas Niinistö kellotti Ylen gallupissa peräti 80 prosentin kannatuksen. Helsingin Sanomien kuun lopun gallupissa ylivoima oli miltei yhtä musertava: 74 prosenttia.

Maaseudun Tulevaisuuden marraskuisen kyselyn mukaan Niinistö on myös maaseudulla asuvien selkeä suosikki 52 prosentin kannatuksella.

Sekä Ylen, HS:n että MT:n gallupeissa hopeasijaa pitää hallussaan vihreiden Pekka Haavisto, joka hävisi kuusi vuotta sitten Niinistölle toisella kierroksella.

Ylen ja HS:n gallupeissa Haavisto sai hieman yli 10 prosenttia äänistä, MT:n mittauksessa 7.

Kaikkien muiden ehdokkaiden kannatus rypee pohjamudissa.

Esimerkiksi pääministeripuolue keskustan ehdokas, entinen pää­ministeri Matti Vanhanen on saanut eri mittauksissa 2–3 prosentin kannatuslukemia.

Samassa sarjassa painivat valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen, SDP:n Tuula Haatainen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari, joka tosin sai MT:n mittauksessa 6 prosentin kannatuksen.

RKP:n Nils Torvaldsin kannatus heiluu nollan ja prosentin välillä.

Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund kuvaa vaaliasetelmaa yksiselitteiseksi.

”On yksi ennakkosuosikki eikä yhtään selkeää haastajaa. Eihän tämä kovin innostavaa ole.”

Hänen mukaansa Suomen poliittinen historia ei tunne vastaavaa.

” Mauno Koivisto oli ensimmäinen, joka valittiin presidentiksi suoralla kansanvaalilla. Koiviston kannatus jäi ensimmäisellä kierroksella alle 50 prosentin, kuten myös kaikkien hänen jälkeensä valittujen. Tarja Halonen oli todella suosittu ennen presidentinvaaleja 2006, mutta silti mentiin toiselle kierrokselle. Lopulta Halonen joutui tiukoille Sauli Niinistön kanssa”, Grönlund muistelee.

”Kaikkiin aiempiin suoriin vaaleihin verrattuna Niinistön kannatus on tällä hetkellä täysin omaa luokkaansa. Uskon, että Niinistö valitaan presidentiksi suoraan ensimmäisellä kierroksella, jollei hän itse onnistu jotenkin mokaamaan”, Grönlund ennakoi.

Grönlundin mielestä Niinistöä ei voi suoraan verrata pitkäaikaiseen vahvaan presidenttiin Urho Kekkoseen (ml. ja kesk.).

”Kekkosella ei käytännössä ollut monissa vaaleissa edes vakavasti otettavia haastajia, ja vaalijärjestelmä oli siihen aikaan täysin toinen.”

Grönlund arvioi Niinistön poikkeuksellisen kovan kansansuosion perustuvan vakaaseen johtamistyyliin ja hyvään imagoon.

”Kansa arvostaa vakautta maailman­tilanteessa, jossa kaikkinainen epä­varmuus on lisääntynyt. Niinistö edustaa jatkuvuutta ja stabiiliutta, ja lisäksi hänen arvioidaan onnistuneen presidenttinä hyvin.”

Haastajista suurin osa on sangen lähellä Niinistöä presidentin valta­oikeuksia koskevissa ydinkysymyksissä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

”Kauimpana Niinistöstä ovat sel­keän EU-kriiittiset ehdokkaat Väyrynen ja Huhtasaari. Väyrynen on tv-­tenteissä puhunut jopa Suomen puolueettomuudesta, mitä en ole kuullut ulkopoliittisessa keskustelussa mainittavan enää vuosikausiin.”

Grönlundin mukaan Haavisto ei ole saanut taakseen samanlaista kansanliikettä kuin kuusi vuotta sitten.

Torvalds erottautuu myönteisellä Nato-kannallaan, mutta hänen kannatuksensa on pysynyt matalana.

”Vaikeaa on muillakin. Erot Niinistöön ovat asiakysymyksissä vähäisiä, ja omaa profiilia on hankala rakentaa”, Grönlund summaa.

Asetelman voisi kuvitella olevan Niinistön haastajille suorastaan masentava. Jaossa näyttäisi olevan vain hopeasija. Siitä huolimatta kaikki presidenttiehdokkaat kampanjatiimeineen kiertävät Suomea vimmatusti.

Presidentinvaaleissa vaalipiirinä on koko maa, joten kierrettävää toden totta riittää. Käynnissä on tuhansien kilometrien kilpajuoksu valtateitä, kantateitä sekä alempia väyliä pitkin.

Poliittisen ultrajuoksun kirkkaimpana palkintona häämöttänee kakkossija valtakunnallisissa vaaleissa – sekä kenties paikka vaalien toisella kierroksella.