Politiikka

Saksa, Puola ja Unkari nostaisivat jäsenmaksujaan EU-budjettiin

Politiikka 10.01.2018 Bryssel

Komissio rohkaisi jäsenmaita löys­tyttämään nyörejään, jotta uudet rahoituskohteet saataisiin turvattua EU:ssa.


Niklas Holmberg
Jäsenmaksujen kasvattamisen ohella EU on pohtinut mahdollisuutta lisätuloihin uusilla tulonlähteillä.

EU:n budjetti voisi tulevaisuudessa kasvaa 10 miljardilla eurolla, Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel sanoo. Viime vuonna budjetti oli noin 158 miljardia euroa.

Gabrielin mielestä rahaa ei nyt käytetä EU:ssa parhaalla mahdollisella tavalla ja budjettiremontin tarve on suuri.

”10 miljardia on paljon rahaa, mutta samaan aikaan samaan aikaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump haluaa 30–40 miljardia Euroopasta Natoa varten”, Gabriel perusteli puheenvuorossaan EU:n rahoitus­kehystä koskevassa seminaarissa.

Euroopan komission päämiesten mukaan jäsenmaiden olisi ensin määriteltävä, mihin rahaa halutaan käyttää seuraavassa rahoituskehyksessä vuosina 2021–2027.

EU:n seuraavan vuosikymmenen budjettiraamien odotetaan tuovan lisää rahaa muun muassa maahanmuuttoon, EU:n yhteiseen puolustukseen ja innovaatioihin.

Gabrielin mielestä perinteinen vastakkainasettelu nettomaksajien ja -saajien välillä on jo lähtökohtaisesti vinoutunut.

”Saksa maksaa EU:lle korkean jäsenmaksun. Toisaalta 60 prosenttia sen viennistä menee EU-alueelle. Meidän tulee yhdessä miettiä tarkasti rahan käyttöä ja sitä, miten valmistautua tuleviin rahatarpeisiin. Kaikki jäsenmaat ovat nettovoittajia”, hän sanoi.

Myös Unkarin ja Puolan hallitukset kertoivat seisovansa komission takana ja olevansa valmiita nostamaan maksujaan monivuotiseen rahoituskehykseen.

Tulevan vuosikymmenen rahoituskehyksestä keskusteltiin Euroopan komissiossa alkuviikolla, ja komission edustajat patistivat jäsenmaita kasvattamaan EU:n budjettia.

Komission yhteinen viesti oli, että Britannian jättämä brexit-­aukko pitää paikata säästöjen lisäksi tuoreella rahalla.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kehotti jäsenmaita suuriin lisäyksiin.

Valtaosa jäsenmaista, Suomi mukaan lukien, ei halua käyttää enempää kuin prosentin bruttokansantuotteestaan EU-budjettiin.

Maanantaisen keskustelun perusteella tuleva taso voisi nousta Saksan avauksen mukaisesti 1,2 prosenttiin.

”Tarvitsemme yli prosentin osuuden, jos haluamme harjoittaa eurooppalaista politiikkaa ja rahoittaa sitä”, Juncker totesi puheessaan maanantaina.

Suomen nettomaksu EU:lle oli toissa vuonna 294 miljoonaa euroa: Suomi maksoi viime vuonna EU:lle 1,8 miljardia euroa. Takaisin tuli erilaisina tukina 1,5 miljardia.

Talousarviokomissaari Günther Oettingerin mukaan yksi keino olisi leikata koheesiorahoja viidestä kymmeneen prosenttia, mutta se ei vielä riitä.

Oettinger totesi seminaarissa, että uudet rahoitustarpeet tarkoittavat suuria lisäsummia.

”Euroopan jäsenmaiden tulee olla kompromissihaluisia. Leikkauksia on saatava jostain.”

Alueiden komitea ei ollut samaa mieltä mahdollisten koheesiorahojen leikkauksista.

”Haluammeko todella Eurooppaan vähemmän koulutusta työnhakijoille, vähemmän infrastruktuuria liikenteeseen tai vähemmän integraatiota maahanmuuttajille?” Alueiden komitean presidentti, Karl-Heinz Lambertz kysyi.

”Jos tämä on ratkaisu turvallisuuden ja maahanmuuton tuomiin haasteisiin, unioni kulkee väärään suuntaan.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit