Politiikka

EU-komissio harkitsee lisätuloja EU-kassaan muoviverosta ja päästökaupan muutoksesta

Politiikka 11.01.2018

Maatalous- ja aluepolitiikka eivät säästy leikkauksilta, varoittaa komissaari Oettinger.


Jarkko Sirkiä
Komissio pitää mahdollisena, että EU:n kassaa voitaisiin tulevaisuudessa kartuttaa muoviverolla.

Talousarviokomissaari Günther Oettinger kertoi komission harkitsevan uusiksi keinoiksi yhteisen EU-budjetin kartuttamiseksi ympäristön- ja ilmastonsuojelutoimia kuten muovin verottamista ja päästökauppajärjestelmän tulouttamista EU:lle.

"Muovi aiheuttaa mittavia ympäristöongelmia ja sen käyttöä tulee vähentää esimerkiksi valtamerien takia. Eri jäsenmaissa kerätään ja lajitellaan pakkausmuovia eri tavoilla, ja useissa maissa tilanne on kestämätön. Tähän voidaan vaikuttaa eurooppalaisella lainsäädännöllä", Oettinger sanoi keskiviikkona.

Kysymykseen siitä, kuinka muovin verottaminen käytännössä hoidettaisiin, komissaari ei vielä osannut vastata.

"Pitää katsoa, olisiko kyse valmistuksen verottamisesta vai vasta kulutusketjun lopussa. Pitää huomioida markkinoiden ja kuluttajien tilanne, jotta menetelmät johtaisivat lopulta siihen, että muovin käyttö vähenisi."

Euroopan komissio on keskustellut koko viikon seuraavasta rahoituskehyskaudesta. Komissiolta odotetaan esitystä vuosien 2021–2027 budjettikehyksistä toukokuussa.

Suurin osa tuloista EU-kassaan tulee jäsenmaksuista, mutta EU pohtii myös uusia keinoja kerätä yhteistä budjettia jäsenmaksun korotuksen lisäksi.

Oettinger myönsi keskiviikon tiedotustilaisuudessa leikkauksien koskettavan myös maatalouspolitiikkaa.

"Koheesion ja maatalouspolitiikan osalta emme pääse eteenpäin ilman leikkauksia. Ohjelmat eivät saa kuitenkin vahingoittua", hän lupasi.

Komissaarin mukaan tulevissa maatalouden budjettineuvotteluissa "ei puhuta 30 tai edes 15 prosentin leikkauksista".

Hän luetteli tulevien kehysraamien kulmakiviksi turvallisuuden ja vakauden, taloudellisen kilpailukyvyn, solidaarisuuden sekä kestävyyden.

"Emme ole tähän mennessä näitä asioita riittävästi rahoittaneet. Tulevaisuudessa haluamme kuitenkin huomioida nämä. Se tarkoittaa, että tarvitsemme brexitin jälkeen jäsenmaksuerien korotuksen."

"Meidän tulee luoda selkeät budjettiprioriteetit. Koska Britannian ero jättää budjettiin 14 miljardin aukon, se hoidetaan jatkossa puoliksi uudella rahalla puoliksi ja säästöillä. Rahaa tarvittaisiin vuosittain lisää noin 10 miljardia euroa."

Lue myös:

Saksa, Puola ja Unkari nostaisivat jäsenmaksujaan EU-budjettiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit