Politiikka

Tutkimus: Peruskoulun varaan jäävä maksaa yhteiskunnalle noin 300 000 euroa koulutettua enemmän

Politiikka 11.01.2018

Laskelmassa ovat mukana maksetut verot sekä saadut toimeentulo-, työmarkkina- ja asumistuet sekä myös terveydenhuollon menoja.


Tutkimus vahvistaa, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Peruskoulun varaan jäävä nuori aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin 230 000–370 000 euroa suuremmat kustannukset verrattuna koulutuksen saaviin, osoittaa Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen tutkimus.

Suurin ero löytyy siitä, että peruskoulun varaan jäävien työllistyminen on heikompaa kuin niiden, joilla on vähintään toisen asteen koulutus, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Mukaan on laskettu sekä maksetut verot että saadut tuet. Vain peruskoulun käyneiden verokertymää on verrattu kouluttautuneiden keskimääräiseen verokertymään. Tuista on otettu huomioon toimeentulo-, työmarkkina- ja asumistuet, joita nuori elinaikanaan keskimäärin käyttää.

Ennen työelämään siirtymistä kertyneistä kustannuksissa on otettu huomioon psykiatrian erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja perusopetuksen erityinen tuki, eli käytännössä entiset tarkkailuluokat.

Summa on minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jäävät esimerkiksi rikollisuuden, kulutusverojen ja kuluttamisen vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

Tutkimus on vastaus paljon toistellulle arviolle siitä, että syrjäytynyt nuori maksaisi yhteiskunnalle miljoona euroa vuodessa. Hillin mukaan miljoonassa on lähdetty oletuksesta, että syrjäytynyt nuori ei koskaan pääse työelämään, vaan elää koko elämänsä tukien varassa.

Sen sijaan Sitran ja THL:n arviossa verrataan keskimääräistä pelkän peruskoulun käynyttä nuorta koulutuksen hankkiviin. Osa työllistyy hyvin, osa on pätkätöissä ja vain pieni osa ei koskaan työskentele.

Ei voi hihasta vedetyillä oletuksilla lähteä siitä, että jokainen peruskoulun jäävä nuori automaattisesti syrjäytyy ja aiheuttaa miljoonan, Hilli sanoo.

Syrjäytymiseksi Hilli määrittelee sen, että jää peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Aiheeseen liittyvät artikkelit