Politiikka

Pakankylän koulu jäämässä kaupunkikehityksen jalkoihin

Politiikka 12.02.2018 Espoo

Pohjois-Espoossa ollaan lakkauttamassa kahta kyläkoulua, vaikka rantaradan ja metron varrella koulut pullistelevat oppilaita.


Jarkko Sirkiä
Lapset rynnistävät Pohjois-Espoossa sijaitsevan Pakankylän koulun välitunnilta sisään opetuksen pariin ainakin vielä tämän kevään ajan.

Suurissa kaupungeissa on jouduttu lakkauttamaan reuna-alueiden kouluja samalla tavoin kuin maaseutukunnissa.

"Ikävä kyllä suurkaupungin harvaan asutulla maaseudulla ei kyetä ylläpitämään pieniä kyläkouluja, vaikka toisaalla saman kaupungin alueella koulut pullistelevat täynnä", kertoo Espoon sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä.

Pitkälän mukaan esimerkiksi Espoossa asutus ja palvelut keskittyvät rantaradan ja metroradan ympärille, kun taas kaupungin pohjoisosissa asukasmäärä ei riitä.

"Espoo on kuin Suomi pienoiskoossa. Meillä on paljon harvaan asuttua maaseutua, jonne palveluiden tuottaminen on vaikeaa. Jonnekin raja pitää vetää."

Espoo, Suomen toiseksi suurin kaupunki, suunnittelee lopettavansa reilun sadan oppilaan Pakankylän koulun lukuvuoden lopussa. Koulu sijaitsee Pohjois-Espoossa. Myös Nuuksion koulua ollaan lopettamassa.

"Espoossa on ajatus, että alakoulut olisivat vähintään kaksisarjaisia. Se tarkoittaa vähintään 250–300 oppilaan kouluja", sanoo kehittämispäällikkö Juha Nurmi Espoosta. Kaksisarjainen tarkoittaa sitä, että ikäluokassa on kaksi rinnakkaista luokkaa.

Nurmi perustelee suuria kouluja valinnanvapauden lisäämisellä ja joustavuudella. Pakankylän koulun johtokunnan puheenjohtaja Lotta Ulvelin ei niele perustelua.

"Pakankylässä työskennellään yhdessä yli luokka-asteiden, oppiainerajojen ja ikäluokkien. Joustoa tuntuu olevan enemmän kuin isommissa kouluissa", sanoo Ulvelin, jonka kaksi lasta käyvät Pakankylän koulua.

Koulunjohtaja Laura Kalmi huomauttaa, että Pakankylässä voi opiskella ruotsia vapaaehtoisena kielenä neljänneltä luokalta alkaen. Hänen mukaansa koulussa on kokoonsa nähden paljon valinnaisaineita.

Suunnitelma perustuu väestöennusteeseen. Sen mukaan alueen oppilasmäärä vähenee.

"Voi sanoa aika varmasti, että parina seuraavana vuonna oppilasmäärä putoaa", Nurmi sanoo.

"Ensi syksynä 24 oppilaan kuudes luokka lähtee yläkouluun ja tilalle tulee kahdeksan oppilaan ensimmäinen luokka."

Ulvelinin mukaan väestöennusteet eivät ole pitäneet alueella paikkaansa aiemmin. Ihmisiä on syntynyt ja muuttanut alueelle ennustettua enemmän.

Osalla Pakankylän koulun henkilökunnasta ja oppilaista on sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Oppilaita on siirretty muualle.

Ulvelinin mukaan oireet ovat alkaneet puolitoista vuotta sitten tehdyn ilmastointiremontin jälkeen. Hänen mielestään kaupungin pitäisi korjata oireiden lähde eikä siirtää oppilaita pois koulusta.

Nurmi ottaisi mielellään vastaan kohtuullisen hintaisen remontin, jolla tilanne korjaantuisi. "Tärkeintä on saada kaikille terveelliset ja turvalliset tilat. Se on tärkeämpää kuin koulumatkojen piteneminen", hän sanoo.

Nykyisillä linja-autolinjoilla lasten aamuinen koulumatka uuteen kouluun voisi kestää yli tunnin. Linja-autosta toiseen pitäisi vaihtaa ainakin kerran, Ulvelin kertoo.

Nurmi sanoo, että koulun lakkautuspäätös aloittaisi neuvottelut alueella liikennöivän Helsingin seudun liikenteen kanssa. Lapset voitaisiin keräillä kyytiin samaan tapaan kuin nytkin, mutta linja-auton suunta olisi toinen.

Kaikki koulun oppilaat eivät mahdu mihinkään Pohjois-Espoon kouluista. Nurmen mukaan oppilaat voitaisiin sijoittaa muihin kouluihin luokittain tai vanhempien toiveiden mukaan.

Ulvelin on huolissaan luokkien hajoamisesta ja siitä, että saman perheen lapset päätyisivät eri kouluun. "Lapset ahdistuvat tästä jo nyt."

"Jos lapset sirotellaan pitkin Pohjois-Espoota, se hajottaa kyläyhteisöä", Ulvelin sanoo. Hän kertoo alueen asukkaiden hyväksyneen sen, että kauppaan tai apteekkiin on melkein kymmenen kilometriä matkaa. Alakoulu on kuitenkin Espoon linjauksen mukaan lähipalvelu, Ulvelin kertoo.

Pakankylän koulu on kylän keskus, jossa asukkaat harrastavat ja kokoontuvat, hän lisää.

"Se, että palvelut pysyvät, vaatii ihmisiä. Koulupalvelut vaativat sitä, että on lapsia", Nurmi tiivistää.

Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelman hyväksymisestä keskiviikkona. Jokaisen koulun sulkemisesta päätetään silti vielä erikseen, Nurmi korostaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit