Politiikka

EU-komissio toivoo jäsenmailta lisää rahaa yhteiseen kassaan – "maatalouden ja puolustuksen rahoitusta ei tulisi laittaa vastakkain"

Politiikka 14.02.2018

Komission viesti on ollut, että Britannian jättämä brexit-­aukko pitää paikata säästöjen lisäksi tuoreella rahalla.


Kari Salonen
Suomi maksoi viime vuonna EU:lle 1,8 miljardia euroa. Takaisin tuli erilaisina tukina 1,5 miljardia.

EU:n jäsenvaltioiden tulisi nostaa jäsenmaksujaan, budjetista vastaava komissaari Günther Oettinger sanoi keskiviikkona Brysselissä.

Valtaosa maista ei halua käyttää enempää kuin prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta EU-budjettiin. Komissio esittää yhden prosentin sijaan hieman yli 1,1 prosenttia.

"Emme voi pärjätä yhdellä prosentilla. Tämä on täysin mahdoton tehtävä, joka tarkoittaisi sitä, että vahingoittaisimme koheesiota, maataloutta tai unionin uusia tehtäviä. Meidän on hyväksyttävä, että tuleva budjetti vaatii tulojen kohtuullista kasvattamista ja uusia omia varoja", Oettinger totesi.

Seuraavan vuosikymmenen budjetti tulee kutistumaan brexitin eli Britannian EU-eron myötä.

Koska brexitissä EU:sta lähtee yksi suurimmista nettomaksajista, unionin jäljelle jäävät nettomaksajamaat eivät halua maksaa enempää korvatakseen budjettiaukkoa.

Myös Suomen virallinen kanta on tähän mennessä ollut, että kun Britannia lähtee unionista, budjetti pienenee täysimääräisesti eivätkä jäsenmaksut kasva.

On vielä auki, leikataanko budjettia Suomen toiveiden mukaan Britannian jäsenmaksun verran vai sidotaanko rahoitus jäsenvaltioiden yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen, kuten nykyään.

Maatalous- ja aluepolitiikka ovat EU:n merkittävimmät rahaerät.

Komissaari Oettinger painotti, että maatalouden ja puolustuksen tai aluepolitiikan ja muuttoliikkeen rahoitusta ei voida asettaa vastakkain.

Siksi jäsenmaiden tulee olla valmiita maksamaan enemmän yhteiseen kassaan. Lisäksi EU:n tulisi kasvattaa yhteistä budjettia uusilla varoilla.

"Tarvitsemme tasapainoisen budjettiesityksen. Jos jäsenmaat tilaavat meiltä tuotteita ja palveluita, tarvitsemme rahaa siihen", Oettinger sanoi.

Oettingerin mielestä tärkeintä on selvittää, mitkä toimet EU:ssa tuottavat eniten lisäarvoa.

"Sitä, minkä verran varoja palautuu EU:sta takaisin jäsenmaihin, voidaan mitata alue- tai maatalouspolitiikassa, mutta tutkimuksessa tai kehitysavussa tämä keskustelu on hölynpölyä."

"Emme tietenkään saa kehitysavusta mitään takaisin, mutta meidän tulee antaa ihmisille ihmisarvo."

Rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027 olisi tarkoitus päästä sopuun ennen seuraavia europarlamenttivaaleja ensi vuoden keväänä.

Asiasta keskustellaan ensi viikolla EU:n johtajien Eurooppa-neuvostossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit