Berner: Koillisväylän datakaapeli lisää myös tietoa Jäämeren radasta
Suomen tarpeet eivät yksin ratkaise arktisen junaradan kohtaloa, arvioidaan LVM:ssä.
LVM arvioi Jäämeren radan tarvetta sen mukaan, onko Suomessa tarvetta kauttakulkukuljetuksiin ja tuleeko pohjoiseen uutta teollisuutta. Kuva: Paula LiesmäkiJäämeren radan tulevaisuus valottunee samassa yhteydessä, kun selvitys Koillisväylän kaapelihankkeesta etenee, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) STT:lle.
Berner pyysi huhtikuussa entistä pääministeriä Paavo Lipposta selvittämään kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä Koillisväylän datakaapelihankkeen käynnistämiseksi. Valokuitukaapeli tulisi Euroopan ja Aasian välille Koillisväylää pitkin.
Lipponen tekee selvityksen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa. Väliraportin on määrä tulla elokuussa ja valmiin raportin lokakuussa.
Selvitys kertonee alueiden halukkuudesta investoida muuhunkin infrastruktuuriin, Berner sanoo.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi keväällä, että Suomen johtaessa Arktista neuvostoa 2017–2019 on mietittävä, löytyykö ratahankkeille “järkeä tai perustaa”. Bernerin mukaan syksyn tullen selvinnee, miten Suomi voi alkaa asiaa Arktisessa neuvostossa edistää.
Muuten rata-asiaa ei aktiivisesti selvitetä, ja siksi hanke ei ole edennyt.
Ylijohtaja Mikael Nyberg liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että asiaa on lähestytty yhtäältä pohtimalla, tuleeko pohjoiseen teollisuutta, joka vaatisi raaka-aineiden kuljetusta Suomesta ja toisaalta kartoittamalla, tarvitsevatko ulkomaiset yhtiöt Suomea kauttakulkuun. Suomen tarpeet eivät radan kohtaloa ratkaise.
Laajassa mittakaavassa Jäämeren rata liittyy muihin suuriin hankkeisiin, kuten Baltian rataan sekä Helsingin ja Tallinnan väliseen tunneliin. Jäämeren rata olisi osa liikenneverkkoa.
Nyberg kertoo ministeriön miettineen rata-asian selvittämistä myös siltä kantilta, että onko pohjoiseen tulossa jotakin vetovoimatekijää, joka perustelisi radan rakentamista.
Silloin tällaisten yhteyksien rakentaminen mahdollistaisi hyvinvoinnin kehittymisen entistä monipuolisemmin, Nyberg sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
