Bryssel näyttää mallia Suomelle - komissaari Hogan esittää viljelijän asemaa parantavia lakeja
Maatalouskomissaari Phil Hogan vaatii markkinoilta läpinäkyvyyttä. Lakiesitystä odotetaan vuoden loppuun mennessä.
”Olemme tietoisia tuottajan aseman ongelmista ja niiden laajuudesta. Teemme parhaillaan arviota lainsäädännön vaikutuksista”, EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan sanoo. Kuva: Juha roininen/ EUP-IMAGESJos Suomessa tuottajan aseman parantaminen lainsäädännöllä näyttää vaikealta, niin Brysselissä puhaltavat tuulet päinvastaiseen suuntaan.
Euroopan komissio aikoo tehdä esityksen ruokaketjun lainsäädännöstä vuoden loppuun mennessä.
”Harkitsemme toimia markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämiseksi, epäreilujen kauppatapojen kitkemiseksi ja tuottajayhteistyön parantamiseksi”, maatalouskomissaari Phil Hogan sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Esityksen yksityiskohdat ovat vielä auki. Hogan kertoo ensimmäisiä ajatuksia kesäkuussa.
Pohjana ovat viimevuotisen Cees Veermanin johtaman maatalousmarkkinoita tutkineen työryhmän esitykset.
Veermanin raportin mukaan esimerkiksi teollisuuden ja kaupan kannattama vapaaehtoinen järjestelmä ei riitä.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja tuottajia EU:ssa edustava Copa-Cogeca ovatkin irtautuneet vapaaehtoisuudesta ja vaatineet lainsäädäntöä.
”Olen hyvin sitoutunut parantamaan tuottajan asemaa ruokaketjussa ja tallaamaan epäreiluja kauppatappoja. 20 jäsenmaassa on jo puututtu epäreiluun kauppatapaan ja se osoittaa, että tuottajan ja ruokaketjun suhteessa on ongelmia”, irlantilainen Hogan sanoo.
Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut komissiolta lakialoitetta. Viime keväänä 600 meppiä äänesti sen puolesta. Parlamentin maatalousvaliokunta toisti vaatimuksen toukokuussa.
Hogan ei voi yksin päättää esityksestä, sillä se risteää kilpailupolitiikan kanssa. Sitä Hogan valmistelee yhdessä kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin ja sisämarkkinoista vastaavan komissaari Elżbieta Bieńkowskajan kanssa.
”Meidän pitää olla huolellisia, että kilpailu ei häiriinny”, Hogan korostaa.
Myös komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on vaatinut maanviljelijän aseman parantamista.
Hoganin mukaan oppia otetaan Espanjasta ja Britanniasta, joissa lainsäädäntöä jo on. Esimerkiksi Britanniassa kauppa-asiamies voi rangaista epäreiluista kauppatavoista.
Veermanin raportti korostaa ketjun läpinäkyvyyden lisäämistä. Se on oleellista esimerkiksi vakuutusjärjestelmien kannalta. Yhdysvalloissa tuotteiden hintatiedot ovat paremmin selvillä.
”Vain läpinäkyvyyttä lisäämällä voimme osoittaa teollisuudelle ja kaupalle, että tuottaja ei saa riittävää osuutta ollakseen kilpailukykyinen”, Hogan sanoo.
Kilpailulain rajoja hipoo myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan capin nykyisen kauden uutuus tuottajaorganisaatiot.
Ne voivat neuvotella viljelijöiden edustajina tuotteiden laadusta, määristä ja hinnoista. Organisaatioiden koolla on rajat, jotta ne eivät hallitse markkinoita.
Veermanin raportin mukaan organisaatioiden asemaa ja suhdetta kilpailulakiin pitää selkiyttää.
Hoganin mukaan tuottajan kannalta tärkeää on varmistaa, että he voivat yhdistyä tuottajaorganisaatioiksi ilman kilpailuviranomaisten puuttumista.
Suomessa on kolme puutarha-alan tuottajaorganisaatiota. Koko EU:ssa niitä on 260.
Brysselissä Suomi on astellut kantansa varoen. Suomen linjana on selvittää ja tarvittaessa edetä lainsäädäntöön kilpailunäkökohdat huomioon ottaen.
Jäsenmaiden yhteinen kanta on kutakuinkin sama, sillä jotkut maat vastustavat lainsäädäntöä (MT 14.12.16).
Monet Veermanin raportin esitykset ovat 2021–2027 cap-kauden lainsäädännön pohjana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
