Eläkeläisliitto: Posti jaettava viitenä päivänä viikossa myös jatkossa
Jakelupäivien leikkaaminen heikentäisi eläkeläisliiton mukaan kansalaisten asuinpaikasta riippumatonta tasaveroista tiedonsaantimahdollisuutta.
Voimassa olevan postilain mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Kuva: Markku VuorikariPostilain kokonaisuudistuksella ei saa vaarantaa kansalaisten peruspalveluiden saatavuutta, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry muistuttaa tiedotteessaan.
Jakelupäivien leikkaaminen heikentäisi liiton mukaan kansalaisten asuinpaikasta riippumatonta tasaveroista tiedonsaantimahdollisuutta.
Uuden postilain ensimmäinen vaihe tuli voimaan kesäkuussa. Nyt valmistelussa oleva toinen vaihe on vaikutuksiltaan paljon suurempi. Esitys postilain uudistamiseksi on tarkoitus viedä eduskuntaan vielä kuluvan vuoden aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2017.
"Perimmäinen kysymys kuuluu, onko Postilla velvoite jakaa postia joka arkipäivä vai typistetäänkö se esimerkiksi kolmeen päivään? EU:n postidirektiivi edellyttää postinjakelua vähintään viitenä päivänä viikossa ja näin se pitää olla myös tulevaisuudessa", vaati Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n toiminnanjohtaja Timo Kokko Jokelan Eläkkeensaajien 45-vuotisjuhlapuheessaan.
Voimassa olevan postilain mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta.
Kohtuuhintaisten perustason kirje- ja pakettipalvelujen eli postin yleispalvelun saatavuus on taattu kaikkialla Suomessa. Yleispalveluvelvoite, jota Viestintävirasto valvoo, on taannut myös sanomalehtien kulkemisen päiväpostin jakeluverkossa viitenä päivänä viikossa ympäri Suomen. Sanomalehdet pitäisikin Kokon mukaan mainita tuossa yleispalveluvelvoitteessa.
"Liikenne- ja Viestintäministeriön postilain arviomuistiossa todetaan, että yhtenä syynä Suomessa tapahtuneeseen kirjepostin vähentymiseen on siirtyminen sähköiseen laskutukseen. Sama kehityssuuntaus koskee myös sanoma- ja aikakauslehtiä, joita luetaan yhä enemmän myös sähköisten kanavien kautta. Suuntaus on edellä mainittujen kaltainen, mutta nyt ollaan taas unohtamassa valtava määrä ihmisiä, jotka eivät digitalisaatiota pysty hyödyntämään", Kokko jatkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
