EU:n kestävyyskriteerit eivät rajoita Suomen puun käyttöä energiaksi

Suomelle puun kestävyykriteerit ovat monia muita EU-maita tärkeämmät, sillä energiapuulla on iso merkitys Suomen ilmastopolitiikassa. Kuva: Kari Salonen

Tänään keskiviikkona varmistui se, mitä on jo ennakoitu: Euroopan komission esitys puun kestävyyskriteereistä ei rajoita puun energiakäyttöä Suomessa.

Malli on niin sanottu riskiperusteinen, selviää komission julkaisemasta uusiutuvan energian esityksestä. Siinä arvioidaan onko jäsenmaassa tuotettu energiapuu riski metsien kestävyydelle vai ei.

Suomalainen puu katsotaan vähäriskiseksi, sillä käytössä on EU:n tunnustamat puun kestävyyskriteerit. Käytännössä komission ehdotus ei rajoita puun käyttöä energiaksi Suomessa ja puu lasketaan uusiutuvaksi energiaksi.

Puun kestävyyskriteereitä on valmisteltu pitkään. Esillä on ollut useita malleja, joista viimein valikoitui Suomelle edullinen.

Viime viikon perjantaina kestävyyskriteerit olivat vielä auki. MT ennakoi tiistaina riskiperusteisuuden olevan niskan päällä. Vääntö kuitenkin jatkuu, sillä komission ehdotus menee Euroopan parlamenttiin ja jäsenmaiden neuvostoon. Lopullinen päätös on kaukana.

Komissio tuo metsätalouteen myös lisäsääntelyä. Raportointivastuu puun kestävyydestä tulee yli 20 megawatin laitoksille ja jäsenmaille.

Raportoinnin perusteella arvioidaan maan riski. Raportointi kattaa myös ulkomailta tuodun puun, esimerkiksi pelletin.

Jossain vaiheessa esillä oli malli, jossa raportointivastuu ulottuisi yksityiselle metsänomistajalle saakka. Se kuitenkin jäi pois.

Myös laitosten energiatehokkuudelle tulee vaatimuksia.

Komissio linjaa myös biopolttoainepolitiikasta, joka tähtää niiden määrän lisäämiseen.

Tavoitteena on, että uuden sukupolven biopolttoaineiden osuus on 5,3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Aiempi tavoite vuoteen 2020 mennessä oli 0,5 prosenttia.

Samaan aikaan ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden määrää vähennetään seitsemästä prosentista 3,8 prosenttiin.

Tuottajajärjestöjä EU:ssa edustava Copa-Cogeca haluaa säilyttää ensimmäisen sukupolven määrän ennallaan. Niiden leikkaaminen heikentää eläinten rehun tuotantoa.

Suomessa tavoite on 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa suomalaisista biopolttoaineista on uuden sukupolven aineita.

Uuden sukupolven polttoaineet ovat sellaisia, joiden valmistus ei vie tilaa ruuan ja rehun tuotannolta. Ne eivät myöskään aiheuta maankäytössä muutoksia.

Esityksen mukaan uuden sukupolven polttoaineeksi kelpuuttava lista on lähes aiemman kaltainen. Komissio helpottaa uusien polttoaineiden pääsyä listalle. Listaa päivitetään joka toinen vuosi.

Komission keskiviikkona julkaisema energiapaketti sisältää kahdeksan eri kokonaisuutta. Ne liittyvät EU:n tavoitteisiin vähentää ilmastopäästöjä.

MT:n tiistain juttu ja viime viikon perjantain juttu.